Kakkosvuosi

Kuten jo aiemmin mainitsin, tässä kävi nyt niin, että kolmasosa koulusta on jo ohi! Hieman pelottava ajatus, että kolmen vuoden päästä pitäisi ihan oikeasti osata jotain ja yksin selvitä potilaan kanssa! Noh, kaikki aikanaan, ehkä mä vielä ehdin oppia tarvittavat asiat näiden vuosien aikana...

Keräsin tähän listan tämän vuoden kursseista lyhyesti, kuten tein viime vuoden lopussakin. Huomasinkin, että näitä kurssejahan on kauhea litannia! Ei ihme, että energia on meinannut loppua muutamaan otteeseen...

Ruokinta

Reilun parin viikon kurssi tiivistä asiaa. Kurssin sai suorittaa ihan vaan istumalla luennoilla, kiva aloitus syksylle! Kurssin jälkeen pitäisi osata esimerkiksi laskea paljonko lypsävän lehmän kuuluisi saada rehua ja heinää, tietää mitä ravintoa pitäisi antaa kilpahevoselle ja selittää koiran nappularuuan ja barffaamisen erot. Kurssi antoi paljon ajateltavaa. Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että ruokintaa ei juurikaan opeteta enää myöhemmin, joten korvat on hyvä pitää auki senkin takia.

Genetiikka

Todella mielenkiintoinen kurssi, ainakin omasta mielestäni. Genetiikkagurun luentoja jaksaa kuunnella vaikka kuinka pitkään ja koen oppineeni aika paljon aiheesta. Tosin asia menee välillä hilseen yli ja toki oli niitäkin, jotka nukkui takarivillä ;) Itse oon harvalla kurssilla ollut luennoilla näin hyvin mukana kuin tällä... Kurssilla puhuttiin uusimmista geeniteknologian saavutuksista, käytettävistä menetelmistä, perinnöllisistä sairauksista, uusimmista tutkimustuloksista, meneillään olevista tutkimuksista ja paljon muusta.

Yleinen bakteriologia

Kurssilla opiskellaan bakteerisolun perusrakennetta, sen toimintaa, kasvua, aineenvaihduntaa, gramvärjäystä, bakteerien taudinaiheutusmekanismit, taudien perussyntymekanismit ja tärkeimmät mikrobilääkkeet sekä näiden resistenssimekanismit. Kurssilla kannattaa olla korvat auki, sillä aiheesta on hyötyä spesifisen bakteriologian kurssilla...

Maatilaharjoittelu

Syksyn katkaisi mukavasti kahden viikon mittainen maatilaharjoittelu. Suurin osa meidän vuosikurssilta oli sikalassa. Harjoittelu tehdään jossakin sikalassa, jossa on muistaakseni vähintään 50 emakkoa, mitä enemmän, sitä enemmän luonnollisesti pääsee tekemään. Periaatteessa sikala järjestää majoituksen ja tarjoaa ruuan, matka pitää kustantaa itse. Harjoittelu antaa hyvän mahdollisuuden lähteä johonkin kauas ja tilaisuutta kannattakin käyttää hyväksi ja poistua hetkeksi tutuista ympyröistä. Harjoittelu on osa ykkösen keväällä käydystä eläinten hyvinvointikurssista. Monelle tämä on ikimuistoinen kokemus ja harjoittelussa oppii tosi paljon ja saa asioihin uuden näkökulman. Kurssia varten oli meille varattu vain kaksi viikkoa, vaikka harjoittelu kestää neljä viikkoa. Tulevaisuudessa asia voi muuttua ja tiedekunnalle tyypillisesti asiasta tiedoitetaan yleensä liian myöhään, tämä kannattaa ottaa huomioon, kun sopii kesätöistä.

Virologia

Kurssilla opetellaan ryhmittäin kaikki oleelliset virukset, lisäksi jotain perusasioita virusten biologiasta. Viruksia on toki paljon, mutta niiden aiheuttamat taudit on vielä aika helppo hahmottaa, toisin kuin bakteriologiassa. Oppimista auttaa hyvät muistilaput tms joista voi kerrata aina tarvittaessa. Kurssiin kuuluu myös labrat, joissa saimme esimerkiksi testata omalta koiralta parvo- ja rotavirukset.

Immunologia

Tämäkin oli mielestäni aika mielenkiintoinen kurssi, vaikka se sisälsikin aika paljon mikrobiologiaa. Opettaja on todella hyvä, asioita kerrataan paljon ja asiat on oikeasti mahdollista oppia, vaikka aihe onkin vaikeaa. Jo pelkästään luennoilla istumalla oppii tosi paljon juuri sen takia, koska hankalat asiat käydään yhä uudelleen läpi. Kurssilla sai tietoa eläinten puolustusjärjestelmän toiminnasta, rokotteista ja allergisista reaktioista. Osa kurssia oli myös labrat, joita varten saimme ottaa omalta lemmikiltä verinäytteet ja tutkia ne punkkien välittämän borrelioosin varalle.

Ruotsi

Se kuuluisa virkamiesruotsi. Tämän kurssin jälkeen olemme siis päteviä hoitamaan potilaita på svenska. Riippuen kummalle opettajalle pääsee/joutuu kurssi voi olla tosi hyvä tai tosi huono. Toinen ryhmä kävi läpi eläinlääketieteellistä sanastoa, kävi läpi potilastapauksia, keskusteli paljon, teki ryhmä- ja paritöitä, kirjoitti artikkeleista tiivistelmän ja paljon muuta. Toinen ryhmä katseli nuorten ruotsinkielistä tv-ohjelmaa, jutusteli ryhmässä ja kirjoitti pienimuotoisen esseen. Varsinkin jälkimmäisessä ryhmässä oppiminen on kiinni lähinnä omasta asenteesta ja viitseliäisyydestä, jaksaako niitä sanoja päntätä kotona. Väitän kuitenkin, että valmistuttuamme neljän vuoden kuluttua, tuskin kurssista on enää kauhean paljon muistikuvaa jäljellä...

Englanti

Huomattavasti lyhyempi kurssi kuin ruotsi, kesti vain pari viikkoa. Kurssilla kävimme tosi paljon aiheeseen liittyvää sanastoa, puhuimme paljon, esitimme kuvitteellisia tilanteita eläinlääkärin arjessa, teimme ryhmätyön jne. Opettaja oli innokas, osasi asiansa ja puhui englantia äidinkielenään. Tämän lyhyen kurssin aikana koin oppineeni 5x enemmän kuin koko syksyn kestäneen ruotsinkurssin aikana.

Opiskelijan kasvu tiedeyhteisön jäseneksi

Täysin turha kurssi, jolla on kuitenkin läsnäolopakko ja pitää kirjoittaa oppimispäiväkirjaa. Kurssilla puhuttiin mm. tutkimuksesta, sen merkityksestä, tieteen merkityksestä yhteiskunnalle, tutkimusetiikkaa, tiedonhausta, kriittisyydestä... Itselleni jäi sellainen olo, että meidät yritetään vahvasti aivopestä yliopistomaailmaan. Vinkkinä tuleville opiskelijoille: hankkikaa kurssia varten hyvä kirja, ottakaa läppäri mukaan dataamista varten tai hankkikaa lankaa ja sukkapuikot, lisäksi varatkaa tarpeeksi teetä ja suklaata, muuten ei luennoista selviä hengissä :P

Kakkua, teetä, pullaa, vettä ja karkkia - siinä ehdoton minimi, mitä tarvitsee selvitäkseen OKTJ:n luennoista. 

Spesifinen bakteriologia

Kurssi alkoi mukavasti ennen joulua, joten kauheasti ei luennoilta jäänyt mieleen siltä ajalta. Kurssilla käydään ryhmittäin kaikki tärkeät bakteerit ja niiden aiheuttamat taudit. Asiaa on todella paljon ja kannattaa yrittää pysyä kärryillä kurssin alusta asti. Tässäkin auttaa miellekartat, piirrustukset ja muistilaput. Noin puolet kurssista oli labroja, jotka huipentui keväällä käytännön tenttiin. Labrakurssin aikana viljellään eri bakteereita, tutustutaan eri menetelmiin, opetellaan laboratoriaturvallisuutta ja tehdään kaikkea kivaa. Käytännön tentissä pari saa näytteen X josta pitäisi selvittää, mikä bakteeri siinä kasvaa. Parilla on viikko aikaa selvittää mysteeri haluamiensa menetelmien avulla, toki pitää edetä systemaattisesti, eikä vaan testailla kaikkea, mitä mieleen tupsahtaa :) Harvemmin tentissä on näin huippukivaa!

Parasitologia

Ehdottomasti vuoden paras kurssi ja ihan huippu opettaja! Kurssilla käydään kaikki eläinlääketieteellisesti tärkeät ulko- ja sisäloiset ryhmä kerrallaan. Erityisesti matoja on tosi paljon ja kannattaa ehdottomasti jo kurssin aikana alkaa opetella ne, jotta pysyy kärryillä. Myös muutamia labroja kuuluu kurssille, niissä katsellaan esimerkiksi kirppua mikroskoopin alla ja selvitetään, onko varsalla matoja. Kurssilla puhutaan myös loislääkityksistä ja lääkeresistenssistä.

Yleinen patologia

Tautien syntymekanismit, vaurioiden vasteet elimistössä, patologian terminologiaa ja niin edelleen. Mielestäni aika kuivaa asiaa, mutta auttaa paljon elinpatologiassa. Osa luennoista on englanniksi.

Elinpatologia

Tosi pitkä kurssi, joka kestää koko loppukevään. Se on jaettu kahtia ja kurssiin kuuluu kaksi tenttiä. Elimittäin käydään läpi eri sairaudet, niiden aiheuttamat muutokset ja aiheuttajat. Kurssi antaa perusteet sairauksien ymmärtämiselle myöhemmän varalle. Ensi vuoden obduktio kannattaa myös pitää mielessä, joten aiheeseen kannattaa paneutua. Kirja on todella hyvä, jos vaan aika ja pää kestää, sitä kannattaa oikeasti lukea. Luentoprujut sen sijaan eivät aina ilahduta pientä opiskelijaa. Tälläkin kurssilla osa luennoista on englanniksi.

Lihantarkastus

Ihan mielenkiintoinen kurssi tämäkin, plussapisteet tentittömyydelle! Luennoilla puhutaan eri eläinten teurasmenetelmistä ihan kohta kohdalta, lihan tarkastamisesta, eläinlääkärin työstä teurastamolla jne. Kurssin jälkeen voi mennä töihin teurastamoon lihantarkistajan apulaiseksi.

Topografinen anatomia

Kurssilla kerrataan ykkösen anatomiaa käymällä läpi eläin kohta kohdalta. Opiskellaan, miten elimet kiinnittyy, miten ne sijaitsee toisiinsa nähden, mistä verisuonet ja hermot menee mihinkin ja minkä kokoisia ne ovat suhteessa toisiinsa. Kurssiin kuuluu paljon leikkelyitä, joissa leikellään myös kokonainen hevonen ja nauta.

Kanditaatin tutkielma

Eläinlääkiksen kandi on melko läpihuutojuttu, kyseessä on viiden sivun mittainen kirjallisuuskatsaus 4-6 artikkelista. Suurin osa aloittaa kandin toisena vuonna. Kolmannen vuoden lopulla kandi pitäisi olla kirjoitettuna ja esitettynä, jotta saa nimensä eteen tittelin ELK.

Noin yleisesti voin sanoa, että varsinkin kakkosen kevät oli aika rankka. Luettavaa oli paljon ja tenttejä tiuhaan. Haluan kuitenkin varoittaa tulevia sukupolvia, että kaikkea ei kannataa uskoa, mitä vanhemmilta opiskelijoilta kuulee. Kannattaa suhtautua tulevaan avoimin mielin ja tehdä omat johtopäätöksensä sitten aikoinaan. Kaikesta on selvitty ennenkin, miksi ei mekin.

Kun opittavaa on noin paljon, on tärkeää oppia erottamaan kaikkein oleellisimmat asiat. Parasitologian opettaja on ihan loistava tässä, mutta esimerkiksi virologiassa ja etenkin bakteriologiassa kannattaa käyttää hieman omaa harkintaa, mitä kannattaa opetella ulkoa ja minkä voi jättää vähemmälle. Esimerkiksi kalapatogeenit on ehkä epäoleellisinta ikinä, itse en uhrannut minuuttiakaan kyseiselle aiheelle, kun samalla opittavana olisi kaikki lehmän utaretulehduksen aiheuttajat... (tää on siis hyvin keskeinen tuotantoeläimillä).

Keväällä suuren osan ajasta (ja energiasta myös!) vie patologia. Tämäkin on kauhea sillisalaatti erilaisia tauteja ja tiloja, tässä on erityisen tärkeää muistaa, mikä on oleellista, koska opittavaa on yksinkertaisesti ihan liikaa aivokapasiteettiin nähden. Suosittelen lämpimästi kirjaa ja omia muistiinpanoja. Patologiaahan tulee tarvitsemaan ensi vuonnakin ja silloin hyvät muistiinpanot olisivat kultaakin kalliimpia. Harvempi kuitenkin enää kolmosella jaksaa kahlata koko paton kirjaa uudelleen läpi. Prujuista ainakaan meille ei ollut mitään iloa, ne oli aivan kamalaa sekasotkua.

No mutta kuten sanoin, pitäkää mieli avoinna ja hymy huulilla. Nyt ei sitä paitsi tarvitse stressata vielä koulusta pitkään aikaan, rentoutukaa siis kunnolla nyt! :)

Töitä, töitä ja yksi pieni juhannuskin

Tasan kuukausi viimeisestä postauksesta, taitaa olla jo aika ilmoittaa itsestäni jotain... :)

Puolan reissusta pitää muistaa tehdä oma postaus joskus, tai ainakin kuvapläjäys aiheesta on luvassa joskus ajankohtana X. Puolan reissun jälkeen oli yksi päivä aikaa lukea anatomian tenttiin (lue: aikaa purkaa laukku, puuhailla koiran kanssa, katsella kuvasatoa reissusta ja sata muuta tärkeää asiaa).

Heti tentin jälkeen seuraavana päivänä aloitin työt, joten kauheesti lomaa ei siihen väliin jäänyt. Töissä on kuitenkin ollut kivaa, varsinkin nyt kun vakkari on jäänyt lomalle ja saan itse hoitaa kaiken. Valitettavasti en halua näin julkisesti puhua aiheesta enempää, ehkä joskus myöhemmin. Olen kuitenkin viihtynyt enemmän kuin hyvin :)

Kauheasti en ole töiden ohella ehtinyt tehdä. Juhannus olikin aivan ihana keskeytys arjen puurtamiselle. Olimme koko viikonlopun maaseudun rauhassa kaverini kotona.

Vietimme aika perinteisen juhannuksen grillaten, saunoten ja heitinpä talviturkinkin. 

Aurajuustolla täytetyt herkkusienet, nam!!

Ja tehtiin me muutama mansikkamargaritakin. Ja mojitoja. Ja kelkkaa. 

Ja grillattiin vähän lisää, hups: 

Mut kyl nää oli oikeesti ihan hyvii! Kuva esittää siis suklaatäytteisiä banaaneja :) 

Koira halus pölliä multa maissin. 

 Meidän kaikkien koiratkin oli mukana, ihan mukava lauma noista kertyikin :) Koirat sai riehua vapaana koko viikonlopun, oli hauskaa seurata niiden toilailuja. 

Jotenkin satuimme katsomaan youtubesta videon vesipelastuksesta, joten luonnollisesti joku meistä sai loistoidean lähteä treenaamaan sitä samantien. Kaikki oli tietenkin mukana, joten villi laumamme lähti samantien järvelle kaatosateessa treenikamppeet kainalossa ja opetimme koiria hyppäämään soutuveneestä veteen, tuomaan esineitä rantaan ja hinaamaan ihmisiä vedessä.

Pääsykokeiden tuloksetkin julkaistiin juuri, onko lukijoiden keskuudessa päässeitä? Ainakin muutama myönsi aikaisemmin keväällä hakeneensa :) Parin vuoden takaiset fiilikset on kyllä edelleen elävänä muistissa, oi niitä aikoja! Ja voi sitä jännitystä ja odottamisen tuskaa! Ja kaikki piti järjestää uusiksi, piti hakea asunto, muuttaa yksin vieraaseen paikkaan, tutustua täysin uusiin ihmisiin ja kuvioihin, kirjat piti tietenkin hankkia ajoissa ja olisi tehnyt mieli lukea niitä jo ennen koulun alkuakin. Ehkä oli ihan hyvä, että suurin osa tuli vasta myöhään syksyllä :D 

Nyt pitää mennä ostamaan koiralle ruokaa, huomasin juuri että raukalla on murkinat ihan lopussa, enkä muistanut tilata kevällä uutta :( 

Alive and kicking, even harder than before

Heisulivei på er alla! 


Olen taas vaihteeksi ollut tuhma blogaaja ja laiminlyönyt kaikkea täysin, pahoittelen syvästi. Tää kevät on ollut kyllä tosi rankka, mulla ainakin on ihan mehut lopussa. Kauheesti opiskeltavaa koko ajan, kaikki tieto ei vaan mitenkään mahdu pieneen päähäni. Totta kai olen edelleen sitä mieltä, että olen valinnut maailman parhaan alan ja kaiken kaikkiaan tää koulu on tosi kiva, mutta välillä vaan tuntuu, että hommat kaatuu päälle ja energiat on aivan lopussa... 

Pytonin ja krokotiilin sydän - onneksi tällaisia ei tarvitse opetella =) 

Loppukevät on mennyt elinpatologian kanssa, kurssi oli jaettu kahtia, joten aiheesta oli kaksi tenttiä. Kumpikaan ei mennyt hyvin, taidanpa olla ensi syksyllä uusimassa molemmat. Mutta otan sen kuitenkin kertauksen kannalta. Purkauduinkin yks päivä facebookissa, kun totesin et kertaus on opintojen äiti, siks käyn uusimassa kaikki tärkeet tentit. Ja isona musta tulee huippueläinlääkäri, ku oon tehnyt kaikki tentit kahteen kertaan :) Eipä siinä mitään, ensi syksy on kuulemani mukaan melko rento ja keväällähän meillä on sitten koeobduktio, joten paton kertaus tulee muutenkin tarpeeseen. 


Kakkosvuosi huipentui topografiseen anatomiaan. Ykkösvuonnahan opiskelimme systemaattisesti ensin luut, sitten lihakset, sitten opeteltiin sydän ja verenkierto ja niin edelleen. Nyt käytiin puolestaan läpi eläin topografisesti, eli mitä kaikkea löytyy vaikkapa rintaontelosta, miten elimet sijoittuu toisiinsa nähden, minkä kokoisia elimet ovat suhteessa, miten ne kiinnittyvät, mitkä verisuonet ja hermot menevät läheltä ja niin edelleen. Tämä kurssi kyllä selvensi tosi paljon asioita, joita ei ennen tullut ajatelleeksi. Tiesittekö esimerkiksi, että sydän on koiralla isompi kuin aivot? Jotenkin olisin aina ajatellut, että aivot olisi isommat. Nyt ehkä selittyy se, että koirani kanssa saa joistakin asioista vääntää aina hulluna ;) 

Munuaisten verenkierto - mä haluun tällaiset ikkunakoristeiksi!!

Anatomian kertaus oli kyllä ihan paikallaan, vaikka yllättävän paljon kuitenkin muistin. Tästä taas huomaa sen, että kyllä se opiskelu vaan kannattaa. Vaikka aina tuntuu, että tieto ei millään tartu ja mitään en oo taas oppinut, niin kyllä se tieto vaan ihmeellisesti imeytyy sinne aivolohkoihin ja muistuu tarvittaessa mieleen. Tänään oli nyt sitten tentti ja pakko sanoa, että kauhean hyvin ei kyllä mennyt. 

Plastinaatiomalli hevosen suolistosta - tosi havainnollistava, olispa meilläkin (kuva Puolasta)

Olen ollut ihan lomalla viimeiset kaksi viikkoa, viimeinen luento oli tasan kaksi viikkoa sitten. Viime viikolla olisi ollut pakollista dissektiota, mutta minä tyttö otin ja lähdin Puolaan IVSA-vaihtoon. Ei kaduta kyllä yhtään, että joudun ensi vuonna tehdä tuon viikon jälkikäteen, voin sanoa että hauskaa oli! Teen aiheesta ihan oman postauksen/postaukset, jahka jaksan ladata kuvat koneelle. 

Huomatkaa ihana väri! :) 

Tällä hetkellä ahdistaa hieman ensi vuoden teurastamoharjoittelu, koska ajankohdat ovat tosi huonot, itselleni olisi käynyt ainoastaan yksi ryhmä, joka ehti täyttyä, ennen kuin vuosikurssimme edes virallisesti sai tiedon ilmoittautumisen aloittamisesta. Tää on taas tätä koulun tiedotusta, voisin vaahsota aiheesta ainakin tunnin. Yksi niistä asiosita, joissa tiedekunnallamme on todella paljon parantamisen varaa... Lisäksi paikkoja on vähemmän kuin ennen ja itse en suostu menemään mihinkään kauas, koska ei ole varaa maksaa kahdesta asunnosta vuokraa. Mehän siis itse joudumme hankkimaan asunnon ja maksamaan kaikki kustannukset matkakuluista vuokraan. Mitään palkkaa emme luonnollisesti mistään harjoittelusta saa. Pitäisi varmaan hankkia se rikas poikaystävä... 

Opiskelijan arkea

Kaikkea kivaa olen kutenkin opiskelun ohella tehnyt. Järjestimme mm. ystävien kanssa limaillan, jossa syötiin ylellisyyksiä kuten valkosipulietanoita ja merellistä risottoa. Ateriaa kruunasi hyvä viini, jonka kävin hakemassa alkosta ystävällisten myyjien avustuksella. Itsehän en ymmärrä viineistä yhtikäs mitään, osaan just ja just erottaa puna-, valko-, port- ja roseviinin toisistaan. Sitten oon luonnollisesti treenannut koiraa, joka on vihdoin lopettanut sairaslomansa, katsellut hyviä leffoja, hankkinut vihdoin sen pyörän, jonka oon ollut hankkimassa jo pari vuotta ja muuten vaan samoillut pitkin peltoja ja metsiä mustavalkoisen kanssa. 

Ai niin, ja olihan se vappukin jossain välissä. 

Pääsykoekin tuli ja meni, tänä vuonna en valitettavasti päässyt valvomaan, koska olin ulkomailla. Olisi ollut kivaa olla taas pöydän toisella puolella =) En ole vielä perehtynyt kysymyksiin, joten olen hieman ulapalla, mitä siellä kysyttiin. Joku kasvitehtävä taisi olla - ihan käsittämätöntä, että lääkiksen pääsykokeesa kysytään kasveja. Hei haloo! Ei oo taas jollain ihan leikannut, mikä on ammatin ja opintojen kannalta oleellista... Olisi kiva tietää, miten lukijoilla meni koe. Ilmeisesti monen mielestä koe oli helppo. Onkohan tänä vuonna sitten pisterajat korkealla? Vai onko arvostelu sitäkin tiukempi? Muistan oman pääsykokeen, kun kaikki puhui, miten helppo koe oli ja mä sain kauhean alemmuuskompleksin, koska mielestäni se ei todellakaan ollut mikään helppo. Siinä vaiheessa olin ihan varma, että olen mokannut pahemman kerran ja että ovet pysyvät kiinni tälläkin kertaa... Ei siis kannata kauheasti kuunnella muiden puheita, eikä märehtiä menneitä liian pitkään... 


Nyt on kutenkin niin, että meikäläinen on jo 1/3 valmis eläinlääkäri, hui kun aika rientää. Juurihan oltiin sormi suussa orientoivalla viikolla! :O Kesäloma alkoi nyt ja aion kyllä ottaa kaiken ilon irti, kunhan ei ota huomioon, että kesäloma koostuu kuuden päivän työviikoista seuraavat kaksi kuukautta :) Sen jälkeen saattaa olla hieman aikaa jopa rentoutua ja ruskettua, kunhan toinen duuni loppuu. Mutta saas nähdä mitä tulemaan pitää...  

Vikat viikot!

Huh, vähän meinaa kyllä energia loppua kesken. Pitäisi vielä lukea patologiaa ensi viikon tenttiin, mutta motivaatio on pahasti hukassa.

Onneksi enää kaksi tenttiä, sen voimalla taas jaksaa vielä nämä viimeiset viikot. Koulu loppuu tänä vuonna aika myöhään, vielä toukokuun 29. päivä on yksi tentti :( Sitten aloitankin suoraan työt, siinä meneekin mukavasti tämäkin kesäloma :)

Sillä aikaa, kun mä täällä valitan lukumotivaation puutetta, alkaa varmasti monella pääsykoelukijalla olla kohta jo paniikki päällä. Siihen taas auttaa ajatus, että neljän viikon päästä urakka on ohi ja sitten koittaa vapaus ainakin vähäksi aikaa. Tässä vaiheessa mä keskittyisin lähinnä laskemiseen, laskemiseen ja laskemiseen. Vähitellen ehkä vähän vähentäisin myös työaikaa, ei ainakaan 12 tuntia päivässä enää pääsykoeviikolla :) Mä taisin avata Galenoksen vikan kerran lauantaina ja pääsykoe taisi olla keskiviikkona. Maanantaina ja tiistaina mä vaan lepäsin, treenasin koiran kaa ja tein kaikkea mukavaa.

Onko täällä monet hakemassa? Mitä on fiilikset?

Kovasti vaan tsemppiä kaikille! Yritän tästä itsekin ryhdistäytyä ja pusertaa vielä viimeiset patologiset muutokset paperille :P

Approilua ja syvällistä keskustelua :)

Tästä blogista on pikkuhiljaa tulossa "näin biletetään elukassa" -bileblogi, mutta lupaan postata ensi kerralla jotain ihan konkreettistakin opiskeluasiaa :)

Eilen kierrettiin kaveriporukalla Kallion kuppilat läpi keräten samalla leimoja passiin.

Nimittäin Hesarin appro!

Lippu valmiina :)

Venatiin, ku toiset juoks vessassa.

Me tehtiin kavereiden kaa vessavertailu,  annettiin niille arvosanat ja kaikki. Meillä ei oo mitään järkevämpää tekemistä keskiviikko-illalla :D 

Kurvitar :) Mä oon monta kertaa bussilla ajanu tosta ohi ja aatellu, että toi on varmaan tosi hämärä paikka, mä en ainakaan ikinä astu tonne :D

Lopulta piti lunastaa vuosijuhlissa annettu lupaus, että mennään laulaa karaokea joskus. Tähän asti mua ei olis saanut karaokelavalle edes kahden hevosten voimilla, mutta luvattu mikä luvattu. Laulettiin (?) kolmiäänisesti Aikuista naista oikein tunteella :DD Eräs pöytäseurue oli tosi hyvin mukana, mutta muu yleisö ei sit ollutkaan ihan yhtä innoissaan: " Okei, tästä ei selviä ilman juomista!" :P En nyt ihan ymmärrä, mitä vikaa meidän upeassa esityksessä oli :DD 

Välillä piti käydä vähän tankkaamassa mättöä. En oo aikoihin ollut missään pikaravintolassa, enkä olisi uskonut pystyväni syömään mäkkärin majoneesimättöjä vielä pitkään aikaan :D *

Kantturapuol :'D Tästä oli pakko ottaa kuva :DD

Mieleen jäi keskustelu erään random tyypin kanssa, joka kauheesti kyseli meidän motivaatiosta opiskella eläinlääketiedettä ja sanoi kovasti ihailevansa eläinlääkäreitä. Hänen mielestään on kauhean hienoa, kun eläinlääkisläisillä on aito halu auttaa eläintä, kun taas ihmispuolelle monet hakee pelkästään imagon ja hyvän palkan toivossa, eikä oikeesti haluu auttaa ihmistä. Pisti miettimään, voisiko asiassa oikeesti olla jotain perää. 

En tunne ketään lääkisläistä, olis kiva joskus tutustua sellaisiin ja vaihtaa kokemuksia. Eläinlääkiksestä oon kyllä sitä mieltä, että suurin osa hakee tänne nimenomaan aidon eläinrakkauden vuoksi ja koska oikeesti haluaa auttaa eläimiä ja vähentää niiden kärsimystä. Varmasti on niitäkin, joita houkuttelee palkka,veroton auto tms. mutta on toisaalta niin monta muutakin alaa, joissa tienaa hyvin, joten en usko, että näitä ainakaan montaa ole... Jotenkin musta tuntuu, että ihmislääkisläisiä ei ehkä yhdistä samanlainen aito auttamisen halu ja ihmisrakkaus, luulen että on monia, jotka haluaa lääkäriksi myös ihan rahan, imagon tms. takia... 

Mä en oikeesti edes tiennyt, paljon eläinlääkäri tienaa, kun hain tänne :) En olisi varmaan uskonut, jos oltais kerrottu. Vai tiesittekö, että vastavalmistunut eläinlääkäri tienaa keskimäärin paremmin kuin vastavalmistunut juristi? Niitä aikoja odotellessa... 

T. puuroon ja hernariin kyllästynyt :D 

Jee, kymmenen leimaa kasassa! Huomatkaa hieno Jägermeister-tausta. 

Älysin ajoissa siirtyä vesi-limsa-linjalle muutaman drinksun jälkeen, joten olokin oli mikä mainioin, kun lähdin kotio kerrankin ihan suht ajoissa :) 

Tänään olis sitten ohjelmassa työhaastattelu, siivousta, patoa ja parasiitteja ja illalla CSI NY. Mä oon ihan hurahtanut siihen. Ja Gary Sinise on musta symppis. Mut nyt hommiin. 

Heippa ja tsemppiä kaikille :) 

* Selvennykseks, niille jotka ei tiedä: Oon varmaan maininnut meidän Serbian matkan yhteydessä meidän ruokavaliosta, joka koostui pitkälti sämpylöistä. Sinänsä niissä ei oo mitään vikaa, mutta kyseiset yksilöt olivat AIVAN täynnä majoneesia, jota en muutenkaan voi sietää, puhumattakaan, jos viikon syö samaisia sämpylöitä aamiaiseksi, lounaaksi ja päivälliseksi :D En ole kyseisen reissun jälkeen kertaakaan syönyt mitään sämpylää muistuttavaa asiaa, jopa koulun herkkusämpylät kuvottaa nykyään :P Ravintolassa kun tilaan ruokaa, pitää aina varmistaa, ettei siinä ole majoneesia, kun nykyään ajatuskin pistää yökkimään :D Nää on niitä kultaisia muistoja, joille ainakin jossain vaiheessa voi jopa nauraakin ;DDD

Saisiko olla - sylillinen olkea?

Jo perinteeksi muodostuneet Laitsarit on täällä jälleen!!

Eilen illalla siis joukko haalari-ihmisiä kokoontui Viikin ladolle juhlimaan laidunkauden alkua. Kuten asiaan kuului, heinää oli paljon ja vähän enemmänkin. Lopulta sitä löytyi ihan joka paikasta, siis ihan joka paikasta, tiedättehän :)

Vähän piti painia välillä ja haudata kavereita olkeen, unohtamatta tietenkin perinteistä olkea-niskaan -temppua. Lisäksi harrastettiin - ei lumipesua, vaan olkipesua :) Pian ilma olikin aika lailla sakeampaa kuin mitä laki sallii, mutta se ei ketään haitannut. Ainakaan silloin vielä. Joku bändikin ilmestyi sinne jossain välissä ja soitti vanhoja ikivirheitä. 

Aamulla olkea tuli niistäessäkin nenästä ja tuntui, että keuhkoissa on ainakin sentin limakerros ja olkipäällystys. Mikä ihmeen homepölykeuhko? Ei mulla ainakaan :) Kämppään on ilmestynyt ihmeellisiä olkivanoja, tietää tasan tarkkaan, missä olen illalla käynyt. Naapuritkin varmaan tykkäs, kun ravistelin haalareita ikkunasta, jos joku ihmetteli, miksi Vantaalla sataa nykyään olkea veden sijaan, niin mä tunnustaudun syylliseksi!

No mutta hyvää viikonloppua itse kullekin! Meikä omistaa viikonlopun aivojen patologialle ja ihan vähäsen parasiiteillekin :D

ps. Jee, mikroskooppitentti olikin helpompi kuin pelkäsin! Olisi aika yllätys, jos ei menisi läpi :)

Kroonis-akuutti lymfo-diffuusi purulentti enkefalonekroosi...

Pikapäiväätä!

Tänään ja eilen ja toissapäivänä ja sitä edellisenä ja ja ja .... oon tehnyt tätä:

ja arvaillut näitä: 

Huomenna on tentti. Mut ei hätää, en mä mitään osaa. Tunnistan kyllä kaikki näytteet, joka slaidin kohdalla totean, et joo, tää on tämä! Mutta sairauksien nimiä en muista. Vai miltä kuulostaa krooninen perivaskulaarinen lymfo-histiosytäärinen enkefaliitti ja vaskuliitti? Yhtään enempää ei lohduta akuutti diffuusi purulentti pannikuliitti, flegmoni. 

Elämä ei muutenkaan hymyile, koska koirani ontuu yhä edelleen. Olen tässä vaiheessa jo hyvästellyt tavoitteet päästä tokon SM-kisoihin. Jokseenkin turhauttavaa nähdä, miten puolen vuoden kova työ valuu hukkaan... Koiraparalla ei enää pää meinaa kestää lyhyitä hihnalenkkejä ja se on osoittanut mieltään myös jatkuvan lääkkeiden syömisen suhteen: 

Koska olen julma koiranomistaja, kävin hakemassa uusia: 

Onneksi kaveri ei ollut syönyt yhtään pilleriä, oli vaan raahannut pakkauksen petilleen ja repinyt pahvit. Tabletit olivat siististi vieressä :/ Eli mitä tästä opimme: älä jätä lääkkeitä hyllyn päälle, johon et usko koirasi ylettyvän. Tylsistynyt koira yltää ihan mihin vaan. Hyvin tylsistynyt koira osaa suorastaan lentää. 

Kohta matkani vie kuitenkin tänne: 

Laidunkauden avajaiset!!

Latobileet, jotka on ehdottomasti koettava! Lievästi heinäallergisen paratiisi, kun ihmiset heittelee vanhaa, homeista heinää ympäriinsä, niin että ladossa näkee tuskin metriäkään eteensä. Mitään en ole taas viime vuodesta oppinut, luulin kuolevani, kun kävelin bussipysäkille. Mutta ei se mitään, joku tekosyyhän on oltava, jos/kun feilaan huomisen tentin! :) 

Nyt koira pihalle ja meikkiä naamaan. Musta on tullut kauhee meikkiperse :D Hiuksillekin vois keksiä jotain, viime vuonna ne oli auki, enkä meinannut saada oljen palasia millään niistä irti :D  

Tsau!