Moi

lauantai 30. kesäkuuta 2012

Kakkosvuosi

Kuten jo aiemmin mainitsin, tässä kävi nyt niin, että kolmasosa koulusta on jo ohi! Hieman pelottava ajatus, että kolmen vuoden päästä pitäisi ihan oikeasti osata jotain ja yksin selvitä potilaan kanssa! Noh, kaikki aikanaan, ehkä mä vielä ehdin oppia tarvittavat asiat näiden vuosien aikana...

Keräsin tähän listan tämän vuoden kursseista lyhyesti, kuten tein viime vuoden lopussakin. Huomasinkin, että näitä kurssejahan on kauhea litannia! Ei ihme, että energia on meinannut loppua muutamaan otteeseen...


Ruokinta

Reilun parin viikon kurssi tiivistä asiaa. Kurssin sai suorittaa ihan vaan istumalla luennoilla, kiva aloitus syksylle! Kurssin jälkeen pitäisi osata esimerkiksi laskea paljonko lypsävän lehmän kuuluisi saada rehua ja heinää, tietää mitä ravintoa pitäisi antaa kilpahevoselle ja selittää koiran nappularuuan ja barffaamisen erot. Kurssi antoi paljon ajateltavaa. Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että ruokintaa ei juurikaan opeteta enää myöhemmin, joten korvat on hyvä pitää auki senkin takia.

Genetiikka

Todella mielenkiintoinen kurssi, ainakin omasta mielestäni. Genetiikkagurun luentoja jaksaa kuunnella vaikka kuinka pitkään ja koen oppineeni aika paljon aiheesta. Tosin asia menee välillä hilseen yli ja toki oli niitäkin, jotka nukkui takarivillä ;) Itse oon harvalla kurssilla ollut luennoilla näin hyvin mukana kuin tällä... Kurssilla puhuttiin uusimmista geeniteknologian saavutuksista, käytettävistä menetelmistä, perinnöllisistä sairauksista, uusimmista tutkimustuloksista, meneillään olevista tutkimuksista ja paljon muusta.



Yleinen bakteriologia

Kurssilla opiskellaan bakteerisolun perusrakennetta, sen toimintaa, kasvua, aineenvaihduntaa, gramvärjäystä, bakteerien taudinaiheutusmekanismit, taudien perussyntymekanismit ja tärkeimmät mikrobilääkkeet sekä näiden resistenssimekanismit. Kurssilla kannattaa olla korvat auki, sillä aiheesta on hyötyä spesifisen bakteriologian kurssilla...

Maatilaharjoittelu

Syksyn katkaisi mukavasti kahden viikon mittainen maatilaharjoittelu. Suurin osa meidän vuosikurssilta oli sikalassa. Harjoittelu tehdään jossakin sikalassa, jossa on muistaakseni vähintään 50 emakkoa, mitä enemmän, sitä enemmän luonnollisesti pääsee tekemään. Periaatteessa sikala järjestää majoituksen ja tarjoaa ruuan, matka pitää kustantaa itse. Harjoittelu antaa hyvän mahdollisuuden lähteä johonkin kauas ja tilaisuutta kannattakin käyttää hyväksi ja poistua hetkeksi tutuista ympyröistä. Harjoittelu on osa ykkösen keväällä käydystä eläinten hyvinvointikurssista. Monelle tämä on ikimuistoinen kokemus ja harjoittelussa oppii tosi paljon ja saa asioihin uuden näkökulman. Kurssia varten oli meille varattu vain kaksi viikkoa, vaikka harjoittelu kestää neljä viikkoa. Tulevaisuudessa asia voi muuttua ja tiedekunnalle tyypillisesti asiasta tiedoitetaan yleensä liian myöhään, tämä kannattaa ottaa huomioon, kun sopii kesätöistä.



Virologia

Kurssilla opetellaan ryhmittäin kaikki oleelliset virukset, lisäksi jotain perusasioita virusten biologiasta. Viruksia on toki paljon, mutta niiden aiheuttamat taudit on vielä aika helppo hahmottaa, toisin kuin bakteriologiassa. Oppimista auttaa hyvät muistilaput tms joista voi kerrata aina tarvittaessa. Kurssiin kuuluu myös labrat, joissa saimme esimerkiksi testata omalta koiralta parvo- ja rotavirukset.

Immunologia

Tämäkin oli mielestäni aika mielenkiintoinen kurssi, vaikka se sisälsikin aika paljon mikrobiologiaa. Opettaja on todella hyvä, asioita kerrataan paljon ja asiat on oikeasti mahdollista oppia, vaikka aihe onkin vaikeaa. Jo pelkästään luennoilla istumalla oppii tosi paljon juuri sen takia, koska hankalat asiat käydään yhä uudelleen läpi. Kurssilla sai tietoa eläinten puolustusjärjestelmän toiminnasta, rokotteista ja allergisista reaktioista. Osa kurssia oli myös labrat, joita varten saimme ottaa omalta lemmikiltä verinäytteet ja tutkia ne punkkien välittämän borrelioosin varalle.



Ruotsi

Se kuuluisa virkamiesruotsi. Tämän kurssin jälkeen olemme siis päteviä hoitamaan potilaita på svenska. Riippuen kummalle opettajalle pääsee/joutuu kurssi voi olla tosi hyvä tai tosi huono. Toinen ryhmä kävi läpi eläinlääketieteellistä sanastoa, kävi läpi potilastapauksia, keskusteli paljon, teki ryhmä- ja paritöitä, kirjoitti artikkeleista tiivistelmän ja paljon muuta. Toinen ryhmä katseli nuorten ruotsinkielistä tv-ohjelmaa, jutusteli ryhmässä ja kirjoitti pienimuotoisen esseen. Varsinkin jälkimmäisessä ryhmässä oppiminen on kiinni lähinnä omasta asenteesta ja viitseliäisyydestä, jaksaako niitä sanoja päntätä kotona. Väitän kuitenkin, että valmistuttuamme neljän vuoden kuluttua, tuskin kurssista on enää kauhean paljon muistikuvaa jäljellä...

Englanti

Huomattavasti lyhyempi kurssi kuin ruotsi, kesti vain pari viikkoa. Kurssilla kävimme tosi paljon aiheeseen liittyvää sanastoa, puhuimme paljon, esitimme kuvitteellisia tilanteita eläinlääkärin arjessa, teimme ryhmätyön jne. Opettaja oli innokas, osasi asiansa ja puhui englantia äidinkielenään. Tämän lyhyen kurssin aikana koin oppineeni 5x enemmän kuin koko syksyn kestäneen ruotsinkurssin aikana.

Opiskelijan kasvu tiedeyhteisön jäseneksi

Täysin turha kurssi, jolla on kuitenkin läsnäolopakko ja pitää kirjoittaa oppimispäiväkirjaa. Kurssilla puhuttiin mm. tutkimuksesta, sen merkityksestä, tieteen merkityksestä yhteiskunnalle, tutkimusetiikkaa, tiedonhausta, kriittisyydestä... Itselleni jäi sellainen olo, että meidät yritetään vahvasti aivopestä yliopistomaailmaan. Vinkkinä tuleville opiskelijoille: hankkikaa kurssia varten hyvä kirja, ottakaa läppäri mukaan dataamista varten tai hankkikaa lankaa ja sukkapuikot, lisäksi varatkaa tarpeeksi teetä ja suklaata, muuten ei luennoista selviä hengissä :P

Kakkua, teetä, pullaa, vettä ja karkkia - siinä ehdoton minimi, mitä tarvitsee selvitäkseen OKTJ:n luennoista. 
Spesifinen bakteriologia

Kurssi alkoi mukavasti ennen joulua, joten kauheasti ei luennoilta jäänyt mieleen siltä ajalta. Kurssilla käydään ryhmittäin kaikki tärkeät bakteerit ja niiden aiheuttamat taudit. Asiaa on todella paljon ja kannattaa yrittää pysyä kärryillä kurssin alusta asti. Tässäkin auttaa miellekartat, piirrustukset ja muistilaput. Noin puolet kurssista oli labroja, jotka huipentui keväällä käytännön tenttiin. Labrakurssin aikana viljellään eri bakteereita, tutustutaan eri menetelmiin, opetellaan laboratoriaturvallisuutta ja tehdään kaikkea kivaa. Käytännön tentissä pari saa näytteen X josta pitäisi selvittää, mikä bakteeri siinä kasvaa. Parilla on viikko aikaa selvittää mysteeri haluamiensa menetelmien avulla, toki pitää edetä systemaattisesti, eikä vaan testailla kaikkea, mitä mieleen tupsahtaa :) Harvemmin tentissä on näin huippukivaa!

Parasitologia

Ehdottomasti vuoden paras kurssi ja ihan huippu opettaja! Kurssilla käydään kaikki eläinlääketieteellisesti tärkeät ulko- ja sisäloiset ryhmä kerrallaan. Erityisesti matoja on tosi paljon ja kannattaa ehdottomasti jo kurssin aikana alkaa opetella ne, jotta pysyy kärryillä. Myös muutamia labroja kuuluu kurssille, niissä katsellaan esimerkiksi kirppua mikroskoopin alla ja selvitetään, onko varsalla matoja. Kurssilla puhutaan myös loislääkityksistä ja lääkeresistenssistä.



Yleinen patologia

Tautien syntymekanismit, vaurioiden vasteet elimistössä, patologian terminologiaa ja niin edelleen. Mielestäni aika kuivaa asiaa, mutta auttaa paljon elinpatologiassa. Osa luennoista on englanniksi.

Elinpatologia

Tosi pitkä kurssi, joka kestää koko loppukevään. Se on jaettu kahtia ja kurssiin kuuluu kaksi tenttiä. Elimittäin käydään läpi eri sairaudet, niiden aiheuttamat muutokset ja aiheuttajat. Kurssi antaa perusteet sairauksien ymmärtämiselle myöhemmän varalle. Ensi vuoden obduktio kannattaa myös pitää mielessä, joten aiheeseen kannattaa paneutua. Kirja on todella hyvä, jos vaan aika ja pää kestää, sitä kannattaa oikeasti lukea. Luentoprujut sen sijaan eivät aina ilahduta pientä opiskelijaa. Tälläkin kurssilla osa luennoista on englanniksi.

Lihantarkastus

Ihan mielenkiintoinen kurssi tämäkin, plussapisteet tentittömyydelle! Luennoilla puhutaan eri eläinten teurasmenetelmistä ihan kohta kohdalta, lihan tarkastamisesta, eläinlääkärin työstä teurastamolla jne. Kurssin jälkeen voi mennä töihin teurastamoon lihantarkistajan apulaiseksi.



Topografinen anatomia

Kurssilla kerrataan ykkösen anatomiaa käymällä läpi eläin kohta kohdalta. Opiskellaan, miten elimet kiinnittyy, miten ne sijaitsee toisiinsa nähden, mistä verisuonet ja hermot menee mihinkin ja minkä kokoisia ne ovat suhteessa toisiinsa. Kurssiin kuuluu paljon leikkelyitä, joissa leikellään myös kokonainen hevonen ja nauta.



Kanditaatin tutkielma

Eläinlääkiksen kandi on melko läpihuutojuttu, kyseessä on viiden sivun mittainen kirjallisuuskatsaus 4-6 artikkelista. Suurin osa aloittaa kandin toisena vuonna. Kolmannen vuoden lopulla kandi pitäisi olla kirjoitettuna ja esitettynä, jotta saa nimensä eteen tittelin ELK.



Noin yleisesti voin sanoa, että varsinkin kakkosen kevät oli aika rankka. Luettavaa oli paljon ja tenttejä tiuhaan. Haluan kuitenkin varoittaa tulevia sukupolvia, että kaikkea ei kannataa uskoa, mitä vanhemmilta opiskelijoilta kuulee. Kannattaa suhtautua tulevaan avoimin mielin ja tehdä omat johtopäätöksensä sitten aikoinaan. Kaikesta on selvitty ennenkin, miksi ei mekin.

Kun opittavaa on noin paljon, on tärkeää oppia erottamaan kaikkein oleellisimmat asiat. Parasitologian opettaja on ihan loistava tässä, mutta esimerkiksi virologiassa ja etenkin bakteriologiassa kannattaa käyttää hieman omaa harkintaa, mitä kannattaa opetella ulkoa ja minkä voi jättää vähemmälle. Esimerkiksi kalapatogeenit on ehkä epäoleellisinta ikinä, itse en uhrannut minuuttiakaan kyseiselle aiheelle, kun samalla opittavana olisi kaikki lehmän utaretulehduksen aiheuttajat... (tää on siis hyvin keskeinen tuotantoeläimillä).

Keväällä suuren osan ajasta (ja energiasta myös!) vie patologia. Tämäkin on kauhea sillisalaatti erilaisia tauteja ja tiloja, tässä on erityisen tärkeää muistaa, mikä on oleellista, koska opittavaa on yksinkertaisesti ihan liikaa aivokapasiteettiin nähden. Suosittelen lämpimästi kirjaa ja omia muistiinpanoja. Patologiaahan tulee tarvitsemaan ensi vuonnakin ja silloin hyvät muistiinpanot olisivat kultaakin kalliimpia. Harvempi kuitenkin enää kolmosella jaksaa kahlata koko paton kirjaa uudelleen läpi. Prujuista ainakaan meille ei ollut mitään iloa, ne oli aivan kamalaa sekasotkua.

No mutta kuten sanoin, pitäkää mieli avoinna ja hymy huulilla. Nyt ei sitä paitsi tarvitse stressata vielä koulusta pitkään aikaan, rentoutukaa siis kunnolla nyt! :)


7 kommenttia:

  1. Jee uusi postausm, tuli juuri sopivaan aikaan kun meinasin kuolla tylsyyteen :D Olen hakemassa ensi vuonna elukkaan, joten tätäkin blogia tulee vilkuiltua aika ajoin (:

    VastaaPoista
  2. Apua, luin tän ja nyt tuli tunne että on pakko hakea! Nykyinen opiskelupaikka ei oikein innosta ja oon aina halunnu eläinlääkikseen, mutta ainut ongelma siinä on etten halua muuttaa täältä pohjosesta Helsinkiin.. :(

    VastaaPoista
  3. Tyhmä kysymys! Onko toi OKTJ sama asia kuin ensi vuoden lukkarissa oleva Johdanto eläinlääketieteelliseen tutkimukseen?

    VastaaPoista
  4. Kiitos, mielenkiintoinen postaus! :) Pääsin tänä vuonna elukkaan sisään, joten on ihan uusi into ja mielenkiinto lukea opiskeluihin liittyviä postauksia! :)

    VastaaPoista
  5. Hei! Perusteletko vielä, millä perusteella kalapatogeenit ovat epäoleellisinta ikinä? Tämä jäi hieman epäselväksi.

    VastaaPoista
  6. Kiva kun ihmiset tykkää mun blogista :) Yritän jaksaa päivitellä hieman useammin, viime aikoina oon hieman lepsunut...

    Hensku, meillä opiskelee paljon, jotka on kotoisin hyvinkin kaukaa ja ne on sit kaikki lomat ja usein viikonloputkin kotona. Onhan se iso muutos muuttaa eri puolelle Suomea ja ymmärrän täysin, miksi et halua muuttaa Helsinkiin, en mäkään muuten tänne muuttaisi, ellei koulu sijaitsi täällä... Yritän vaan sanoa, et jos tää on sun unelma, sitä mitä oikeesti haluat tehdä, niin ei välimatka ole ongelma... Sitä paitsi varsinkin ekat kolme vuotta on paljon luentoja, jotka siis ei oo pakollisia. Ihan hyvin voi lintsata silloin tällöin perjantaina tai maanantaina ja viettää pidemmän viikonlopun kotikulmilla :)

    Krista, joo, luulen et on just se, aika paljon siinä kyl puhuttiin tutkimuksesta ja siihen liittyvistä jutuista. Tosin mä sain eläinlääketieteellisestä tutkimuksesta kyl aivan väärän kuvan, se vaikutti toooosi tylsältä. Vasta nykyisen työn ansioista tutkimuspuoli alkoi kiinnostaa, hyvinkin paljon jopa! :)

    Anonyymi 2: Jee, paljon onnea! Haha, ymmärrän täysin intosi! :D

    Anonyymi 3: No siis, ensinnäkin Suomessa on tosi vähän kalataloutta, lähinnä jossain länsirannikolla. Harva eläinlääkäri joutuu eläissään kalojen kaa tekemisiin. Sitä paitsi, jos oon oikein ymmärtänyt, yleensä kalaspesialistit hoitaa nämä tapaukset, joten kunnaneläinlääkäri joutuu harvemmin sielläkään tekemisiin kalapatogeenien kanssa. Tästä en oo ihan varma, mut muistelen kuulleeni joskus erikseen kaloihin erikoistuneista eläinlääkäreistä. Toisekseen, yleensäkin meillä puhutaan lähinnä kotieläimistä, eli koirat, kissat, lehmät, siat ja hevoset, tosi vähän meidän opetukseen ylipäätänsä liittyy muita eläimiä. Kalat kuuluu jo eksoottisiin eläimiin. Lisäksi tosiaan se seikka, että bakteereita on toooooosi pitkä lista, ja jo pelkästään vaikkapa nautaan liittyy enemmän taudinaiheuttaija, kuin mitä ikinä voisin muistaa ulkoa. Mielestäni on paljon tärkeämpää muistaa tärkeimmät mastiitin aiheuttajat, tai vaikkapa kennelyskän tärkeimmät aiheuttajat, kuin kalapatogeeneja, joiden kanssa todennäköisesti en tuu ikinä olemaan tekemisissä, ellen sitten päätä erikoistua juuri kaloihin. Ja silloin niitä kalapatogeeneja voi opetella silloin.

    VastaaPoista
  7. Mun pointti tossa oli lähinnä se, et kannattaa ihan oikeasti miettiä, mikä on tärkeää ja oleellista. Suurin osa kandeista lähtee viitosen jälkeen kunnalle tai pieneläinpraktikkaan. Musta olisi tärkeää lähteä liikkeelle siitä, millaisia tapauksia silloin tulee eteen eli mitä tietoa oikeesti silloin voi tarvita. Olisi tosi hyvä, jos myös proffat kiinnittäisi tähän huomiota, eikä vaadi esim. tentissä täysin epäoleellisia asoita, mitä mä oon jo enemmän kuin kerran kokenut.

    Lähes jokainen proffa on sitä mieltä, että juuri hänen aineensa on kaikista tärkein ja jokainen tutkija pitää omaa tutkimuskohteensa kaikkein mielenkiintoisimpana. Tietoa tulee paljon, aivan liikaa, jotta kukaan pystyisi omaksumaan kaikkea, ellei halua mahahaavaa ja hermoromahduksen viimeistään opintojen puolivälissä. Näitäkin on kuulemma ollut :P

    Mielestäni kannattaa jo opintojen alkuvaiheessa pyrkiä siihen, et yrittää itsekin poimia luennilta ja kirjoista se kaikista tärkein tieto ja hyväksyy sen tosiasian, että kaikkea ei tarvi eikä pidäkään muistaa. Mulle tää on tosi vaikeeta vieläkin, kesti tosi pitkään ennen ku suostuin myöntämään itelleni, et ei voi oppia kaikkea eikä kaikkia kirjoja ehdi lukea ja opetella. Nykyään en edes yritä kahlata kaikkea läpi, vaan yritän löytää asian ytimen ja opetella se. Myöhemmin voi sit optetella lisää nippelitietoa aiheeseen liittyen, jos siltä tuntuu :)

    VastaaPoista