Tänään ja eilen ja toissapäivänä ja sitä edellisenä ja ja ja .... oon tehnyt tätä:
ja arvaillut näitä:
Huomenna on tentti. Mut ei hätää, en mä mitään osaa. Tunnistan kyllä kaikki näytteet, joka slaidin kohdalla totean, et joo, tää on tämä! Mutta sairauksien nimiä en muista. Vai miltä kuulostaa krooninen perivaskulaarinen lymfo-histiosytäärinen enkefaliitti ja vaskuliitti? Yhtään enempää ei lohduta akuutti diffuusi purulentti pannikuliitti, flegmoni.
Elämä ei muutenkaan hymyile, koska koirani ontuu yhä edelleen. Olen tässä vaiheessa jo hyvästellyt tavoitteet päästä tokon SM-kisoihin. Jokseenkin turhauttavaa nähdä, miten puolen vuoden kova työ valuu hukkaan... Koiraparalla ei enää pää meinaa kestää lyhyitä hihnalenkkejä ja se on osoittanut mieltään myös jatkuvan lääkkeiden syömisen suhteen:
Koska olen julma koiranomistaja, kävin hakemassa uusia:
Onneksi kaveri ei ollut syönyt yhtään pilleriä, oli vaan raahannut pakkauksen petilleen ja repinyt pahvit. Tabletit olivat siististi vieressä :/ Eli mitä tästä opimme: älä jätä lääkkeitä hyllyn päälle, johon et usko koirasi ylettyvän. Tylsistynyt koira yltää ihan mihin vaan. Hyvin tylsistynyt koira osaa suorastaan lentää.
Kohta matkani vie kuitenkin tänne:
Laidunkauden avajaiset!!
Latobileet, jotka on ehdottomasti koettava! Lievästi heinäallergisen paratiisi, kun ihmiset heittelee vanhaa, homeista heinää ympäriinsä, niin että ladossa näkee tuskin metriäkään eteensä. Mitään en ole taas viime vuodesta oppinut, luulin kuolevani, kun kävelin bussipysäkille. Mutta ei se mitään, joku tekosyyhän on oltava, jos/kun feilaan huomisen tentin! :)
Nyt koira pihalle ja meikkiä naamaan. Musta on tullut kauhee meikkiperse :D Hiuksillekin vois keksiä jotain, viime vuonna ne oli auki, enkä meinannut saada oljen palasia millään niistä irti :D
Tsau!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti