Moi

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Oi niitä tenttejä, oi niitä tenttejä...

On helmi-maaliskuun vaihde. Neljän viikon aikana on neljä tenttiä, toinen toistaan paksumpia kirjoja ja satoja, ellei tuhansiakin sivuja tekstiä. Neurobiologia tuottaa edelleen vaikeuksia ja vitsit alkavat olla vähissä.

Rankkaa koulua siivittää onneksi kaikenlaiset riennot ja tapahtumat, eikä koulu pääse painamaan liiaksi. Kuiva solubiologia muuttuu yllättävän hauskaksi, kun päätämme lukea yhdessä kavereiden kanssa, ehkä vähän liiankin hauskaksi ;)

Voitan ennakkoluulot ja menen kaverin mukaan kokeilemaan paritanssia ihan vain todetakseni, että sehän on hurjan hauskaa! Tosin, täällä eläinlääkiksessä miehet ovat varsinainen kuriositeetti, joten ylitarjontaa niistä ei tällä(kään) kerralla ole... Laskiaisena menemme laskemaan mäkeä, jota olen kokeillut viimeksi varmaan 10 vuotta sitten. Tunnen itseni välillä ihan ala-astelaiseksi :D Yli vuoden tauon jälkeen kaivan myös sählymailani kaapista. Kaverini hieman suostuteltua, muuten leikkisin varmaan vieläkin sohvaperunaa, mutta sitä ei lasketa!

Lopuksi on vielä pakko hehkuttaa eräästä mahtavasta kokemuksesta! Kerran kuussa järjestetään koululla ompeluilta. Kyseessä ei ole mikä tahansa ompelukerho, vaan kirurgian illat, joissa ommellaan ihka oikeita rottia sekä opetellaan erilaisia tikkejä ja pieniä leikkauksia. Tunsin itseni tosi isoksi, kun suoritin (kuolleelle) rottarouvalle sterilaation (melkein) onnistuneesti. Tosin se olisi kuollut viimeistään verenvuotoon onnistuttuani katkaisemaan ison verisuonen. Hups. Onnistuin myös ompelemaan sen vatsan kiinni (mielestäni) oikein nätisti. Kirurgit tuolla sairaalalla olisivat tietysti voineet olla hieman eri mieltä, mutta se ei meikätyttöä lannista!

Valitan, ettei ole enempää kuvia. Täytyy varmaan ruveta pitää kameraa enemmän mukana, tällaista kuvatonta tekstiä on hieman tylsää lukea, eikö?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti