Loppusyksy meneekin enemmän tai vähemmän ahkerasti opiskellessa. Neurobiologia tuottaa vaikeuksia. Synapsien toiminta on mielestäni jotain korkeamman asteen geofysiikkaa ja aivojen anatomia tähtitiedettä. Saan elämäni ensimmäisen hylsyn tentistä ja joudun ensimmäistä kertaa uusintaan.
Ennen joululomaa opiskelemme vielä verenkiertoelimistöä, joka onkin huomattavasti kivempaa kuin hermot. Opiskelu on hauskaa ja kuten kuvista voitte päätellä, olemme jopa melkein mukana luennoilla.
Vapaa-aika, joka ei kulu opiskeluun, menee koiran kanssa treenatessa ja touhutessa. Kuten kuvista näkyy, se on kuuma puheenaihe myös tylsillä luennoilla.
Minusta alkaa kyllä vähitellen tuntua, että me kakkosrivin kikattavat pikkutytöt olemme varsinainen opettajien kauhu! Mutta kun ei sitä aina jaksa keskittyä, varsinkin lounaan jälkeen. Luentosalin penkitkin ovat niin mukavan pehmeät ja hämärä valaistus vielä kruunaa asian.
Kurssi jatkuu virkistävän joululoman jälkeen. Tosin välillä olen aidosti huolissani mielenterveydestäni, sillä ikävä kouluun on kova. Varsinainen koulufriikki...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti