Moi

perjantai 17. elokuuta 2012

Syksy laulaen tuleepi

... ja kesä vähän vähemmän laulaen lähteepi... 

Viime aikoina on taas ollut vastoinkäymisiä vaikka muille jakaa. Koirastani taisin jo mainita, että se ontuu taas, enkä edelleenkään tiedä, mitä vikaa siinä on. Noh, se sai kipulääkekuurin ja antibiootteja, tällä hetkellä tilanne näyttää aika hyvältä. Kaveri kävelee taas normaalisti eikä tassu ole enää tulehtunut. Viikonloppuna tosin tuli taas takapakkia, kun käytiin treenaamassa...


Viikonloppuna kävin pitkästä aikaa kotopuolella, niin eiköhän mukava sunnuntai-ilta keskeytynyt puhelinsoittoon veljeltäni. Vanhempi koirani, sheltti-herrani oli joutunut hevosen tallaamaksi. Polkuantura oli kokonaan auki, alta paistoi luu ja kaikki. Olin ihan varma, että sillä on paikat murtunut ja valmistauduin jo päivystysreissuun Viikkiin tai jotain.


Eläinlääkärillä selvisi, että luut ovat ehjät, mutta antura pahasti auki. Ongelma noissa haavoissa on lähinnä se, että likaa on joutunut haavaan väistämättä ja putsauksesta huolimatta sitä voi silti jäädä sinne. Jos haavaan laittaa tikit, lika jää hautumaan ja tassu tulehtuu. Sitä paitsi tikit ei välttämättä edes pysy kovin hyvin tassussa. Oon optimistisen toiveikas kuitenkin tassun suhteen, kunhan nyt kotiporukat jaksais pestä haavan säännöllisesti ja muistais antaa lääkkeet ajallaan...

Koiran lääkekaapin vähimmäissisältö: Erikokoisia siteitä, haavataitoksia, kangasteippiä, desinfiointiainetta ja lämpömöttari. Lisäksi on ihan kätevää olla ruiskuja, kipsinalusvanua, kyypaketti, loislääkettä, punkkipihdit, hiilitabletteja, kauluri ja laastaria. Ite pidän lisäksi kaapissa myös kipulääkettä, joiden kanssa kuitenkin suosittelen olemaan varovainen.

Oon kyllä vähäksi aikaa saanut tarpeekseni ontumisista ja yllättävistä eläinlääkärireissuista. Onneksi näitä koiria ei enempää ole. Kunhan nuo jyrsijät ei nyt telois ittensä...


Kävin hakemassa tuollaiset kesälaitumilta:


Ne oli koko kesän maalla ja hitsi ne on kyllä paisuneet! Ovat varmaan mussuttaneet ruohoa päivät pitkät ja laiskoja pullukoita kun ovat, niin liikunnassa olisi kyllä varaa parantaa hieman :) Kävin sitten kuitenkin tyhjentämässä eläinkaupan herkuista ja purutikuista, tosi fiksua...


Syksy tosiaan lähestyy kauheeta vauhtia, juuri katselin kalenteria kauhunsekaisin tuntein, alle kuukauden päästä pitäisi taas olla täydessä opiskelumoodissa! Ei siinä mitään, odotan kyllä koulun alkua, mutta en oikein tiedä, mihin tää kesä on kadonnut. Juurihan loma alkoi muutama viikko sitten!

Syksy tuo mukanaan paljon uutta ja jännää. Olen jo kaivannut opiskelijaelämää ja kavereita, haluan jo päästä tutustumaan uusiin ykkösiin, yhdistystoiminta tuo paljon haastetta ja vastuuta, on kauhea into jo järjestää kaikkia tapahtumia ja häppeninkejä. Pitkäaikainen haave on käymässä toteen, siitä lisää myöhemmin. Mahdollisesti järjestämme taas vaihdon ulkomaisten opiskelijoiden kanssa, saatan itsekin lähteä reissulle ja ihan kaveriporukallakin ollaan suunniteltu jo kaikkea mukavaa.


Väistämättä syksy tuo mukanaan hieman stressiä myös. Kandi pitäisi vihdoin saada valmiiksi ja esitettyä, viime vuoden rästitentteihin pitäisi lukea ja teurastamoharjoittelu jotenkin sovitettua mahdottomaan kalenteriini. Kaikenlaisiin projekteihin ja nakkeihin olen lupautunut, työt jatkuu koulun ohella ja kauheesti kaikkea pitäisi järjestää. Syksy tuo mukanaan paljon vastuuta, mutta olen aivan varma, että kaikki on sen arvoista!

3 kommenttia:

  1. tuohon ontumiseen oma kokemukseni, jonka nyt lainasin suoraan omasta blogistani:
    "Hessun ollessa 3 vuotias, se alkoi ontumaan toista etutassuaan eikä ontuminen ottanut loppuakseen. Vein Hessun lääkärille, otettiin rtg-kuvat ja tutkittiin kaikin puolin. Lääkäri ei löytänyt parantavaa hoitoa Hessun ontumaan, vaan sanoi, että minun kannattaa vähitellen totutella ajatukseen, että Hessu ei tule olemaan pitkäikäinen koira. Ontuma tulee pahenemaan ja lisäksi Hessulla on erittäin huonot lonkat, joten lopetus tulee viimeistään lähivuosina ajankohtaiseksi.
    En voinut hyväksyä tuota lopputulosta siltä istumalta ja kyselin puskaradion välityksellä, voisiko joku suositella minulle jotain hyvää eläinlääkäriä. Niin päädyin Hessun kanssa tälle samalle lääkärille, jossa nyt käyn Vilin kanssa. Hän katseli Hessun röntgenkuvia ja tutki ja käski minunkin kokeilla sormilla tiettyjä kohtia Hessun "olkapäässä". Siellä oli herneenkokoinen kivikova pallukka lihaksessa ja hoidoksi määrättiin kuukauden tulehduskipulääkekuuri ja samanpituinen vuodelepo. Hessun kohdalla se tarkoitti vain pissalla käyntiä eikä mitään sen pidempiä ulkoiluja. Hessu parani täydellisesti eikä ontunut ikinä enää. Lonkkien takia Hessulle suositeltiin paljon vapaata liikuntaa maastossa, jotta lihakset vahvistuvat ja siten tukevat huonoja lonkkia. Hessu eli 11 vuotiaaksi."
    Toivottelen paranemisia molemmille koirillesi, se tassuvamma kuulosti kyllä aika kurjalta...
    Oivoi, marsuja, tykkään ihan hirveästi marsuista.♥

    VastaaPoista
  2. Millainen lukiotausta sulla oli kun eläinlääkikseen hait, miten kirjoituksen meni, ja millainen pohja sulle ihan yleisesti oli? :)

    VastaaPoista
  3. Oho, sulla onkin HooPee ollut onnea onnettomuudessa! Kyllä se vaan on niin, että kaikkea ei kannata uskoa, mitä lääkäritkään sanoo, ei nekään aina tiedä kaikkea. Hyvä kun asia selvisi kuitenkin niin hyvin :) Luulenpa, että mäkään en suostuisi noin vain hyväksymään tuollaista lopetustuomiota, jos ei eläinlääkäri edes selvää syytä siihen löytäisi...

    Anonyymi: Mä tein lukion neljässä vuodessa, kirjoitin kielien lisäksi kemian, fyssan, pitkän matikan, bilsan ja terveystiedon. Nää kaikki oli kyl tosi hyödyllisiä pääsykoelukua varten, kuten ehkä tiiätkin, niin mä hain vielä Galenos-aikaan, joten materiaali oli silloin hieman erilaista ku nykyään. Kirjoitukset, äh, nyt pistit pahan. Ei kukaan oo kysellyt koulumenestyksen perään moneen moneen vuoteen :) Taisin kirjoittaa Ke ja Bi Laudaturin, muut tais olla aikalailla E:tä, äikästä ja enkusta tais tulla M, sit mä kirjoitin vielä saksan ja ruotsinkin. Olin hajauttanut kirjoitukset kolmelle kerralle, mikä oli kyl tosi hyvä päätös. Myös neljä vuotta oli aika hyvä juttu, en olis muuten ehtinyt kaikkia kursseja ottaa, mitä nyt otin. Mähän luin melkein jokaikisen fy, ke, ma ja bi kurssin, mitä vaan oli tarjolla, lisäksi kirjoitin kolme pitkää kieltä... :P
    Luonnontieteet on aina kiinnostaneet ja kävin peruskoulun matikkaluokalla, en kuitenkaan tiennyt vielä abivuonnakaan, mitä musta isona tulee. Jossain vaiheessa musta piti tulla fyssari, välillä mua kiinnosti bilsa ja kemia, mutta jotain luonnontieteisiin liittyvää joka tapauksessa, joten lukiovalinnat oli helppo tehdä. En oo kuitenkaan koskaan ollut mitään luokkamme parhaimmistoa, en oo ikinä kuullut edes 10 parhaan joukkoon. Oon ollut sellainen perus kasi-ysin oppilas :D

    VastaaPoista