tag:blogger.com,1999:blog-5333697419867694870.post9015641820625517638..comments2022-04-03T13:17:40.911+03:00Comments on Pancreaticoduodenalis - eli opiskelijaelämää eläinlääkiksessä: Syksy laulaen tuleepiDaniellehttp://www.blogger.com/profile/02405823249305380284noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-5333697419867694870.post-83828833723965032352012-08-26T16:15:27.939+03:002012-08-26T16:15:27.939+03:00Oho, sulla onkin HooPee ollut onnea onnettomuudess...Oho, sulla onkin HooPee ollut onnea onnettomuudessa! Kyllä se vaan on niin, että kaikkea ei kannata uskoa, mitä lääkäritkään sanoo, ei nekään aina tiedä kaikkea. Hyvä kun asia selvisi kuitenkin niin hyvin :) Luulenpa, että mäkään en suostuisi noin vain hyväksymään tuollaista lopetustuomiota, jos ei eläinlääkäri edes selvää syytä siihen löytäisi... <br /><br />Anonyymi: Mä tein lukion neljässä vuodessa, kirjoitin kielien lisäksi kemian, fyssan, pitkän matikan, bilsan ja terveystiedon. Nää kaikki oli kyl tosi hyödyllisiä pääsykoelukua varten, kuten ehkä tiiätkin, niin mä hain vielä Galenos-aikaan, joten materiaali oli silloin hieman erilaista ku nykyään. Kirjoitukset, äh, nyt pistit pahan. Ei kukaan oo kysellyt koulumenestyksen perään moneen moneen vuoteen :) Taisin kirjoittaa Ke ja Bi Laudaturin, muut tais olla aikalailla E:tä, äikästä ja enkusta tais tulla M, sit mä kirjoitin vielä saksan ja ruotsinkin. Olin hajauttanut kirjoitukset kolmelle kerralle, mikä oli kyl tosi hyvä päätös. Myös neljä vuotta oli aika hyvä juttu, en olis muuten ehtinyt kaikkia kursseja ottaa, mitä nyt otin. Mähän luin melkein jokaikisen fy, ke, ma ja bi kurssin, mitä vaan oli tarjolla, lisäksi kirjoitin kolme pitkää kieltä... :P <br />Luonnontieteet on aina kiinnostaneet ja kävin peruskoulun matikkaluokalla, en kuitenkaan tiennyt vielä abivuonnakaan, mitä musta isona tulee. Jossain vaiheessa musta piti tulla fyssari, välillä mua kiinnosti bilsa ja kemia, mutta jotain luonnontieteisiin liittyvää joka tapauksessa, joten lukiovalinnat oli helppo tehdä. En oo kuitenkaan koskaan ollut mitään luokkamme parhaimmistoa, en oo ikinä kuullut edes 10 parhaan joukkoon. Oon ollut sellainen perus kasi-ysin oppilas :DDaniellehttps://www.blogger.com/profile/02405823249305380284noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5333697419867694870.post-72883148034573791172012-08-25T15:00:28.544+03:002012-08-25T15:00:28.544+03:00Millainen lukiotausta sulla oli kun eläinlääkiksee...Millainen lukiotausta sulla oli kun eläinlääkikseen hait, miten kirjoituksen meni, ja millainen pohja sulle ihan yleisesti oli? :)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5333697419867694870.post-60978415572723012492012-08-17T15:04:10.839+03:002012-08-17T15:04:10.839+03:00tuohon ontumiseen oma kokemukseni, jonka nyt laina...tuohon ontumiseen oma kokemukseni, jonka nyt lainasin suoraan omasta blogistani:<br />"Hessun ollessa 3 vuotias, se alkoi ontumaan toista etutassuaan eikä ontuminen ottanut loppuakseen. Vein Hessun lääkärille, otettiin rtg-kuvat ja tutkittiin kaikin puolin. Lääkäri ei löytänyt parantavaa hoitoa Hessun ontumaan, vaan sanoi, että minun kannattaa vähitellen totutella ajatukseen, että Hessu ei tule olemaan pitkäikäinen koira. Ontuma tulee pahenemaan ja lisäksi Hessulla on erittäin huonot lonkat, joten lopetus tulee viimeistään lähivuosina ajankohtaiseksi.<br />En voinut hyväksyä tuota lopputulosta siltä istumalta ja kyselin puskaradion välityksellä, voisiko joku suositella minulle jotain hyvää eläinlääkäriä. Niin päädyin Hessun kanssa tälle samalle lääkärille, jossa nyt käyn Vilin kanssa. Hän katseli Hessun röntgenkuvia ja tutki ja käski minunkin kokeilla sormilla tiettyjä kohtia Hessun "olkapäässä". Siellä oli herneenkokoinen kivikova pallukka lihaksessa ja hoidoksi määrättiin kuukauden tulehduskipulääkekuuri ja samanpituinen vuodelepo. Hessun kohdalla se tarkoitti vain pissalla käyntiä eikä mitään sen pidempiä ulkoiluja. Hessu parani täydellisesti eikä ontunut ikinä enää. Lonkkien takia Hessulle suositeltiin paljon vapaata liikuntaa maastossa, jotta lihakset vahvistuvat ja siten tukevat huonoja lonkkia. Hessu eli 11 vuotiaaksi."<br />Toivottelen paranemisia molemmille koirillesi, se tassuvamma kuulosti kyllä aika kurjalta...<br />Oivoi, marsuja, tykkään ihan hirveästi marsuista.♥Hannehttps://www.blogger.com/profile/02559409370940650197noreply@blogger.com