Tuhma blogaaja ilmoittautuu!

Tuhma blogaaja täällä hei! Muistatteko mut vielä?

Olen maailman kurjin ja mut aina pakotetaan kaikkeen ällöttävään! 

Vastahan mä kirjoitin siitä, et syksy on lähenyt käyntiin ja blaablaa. Nyt ollaan jo ihan loppusuoralla ja joulukin kilkattelee jo melkein ovella!

Perus kouluviikko näyttää tältä. 

Tää syksy on ollut ihan kauheeta rumbaa, koko ajan on ollut kauhea kiire ja välillä stressilukemat on kohonnut sietämättömiin sfääreihin. Jos en muuta ole oppinut tänä syksynä, niin ainakin stressinsietokykyni on parantunut huimasti ja oon entistä paremmin oppinut suunnittelemaan ajankäyttöni :) Kalenteri onkin nykyään mun elämän keskipiste, se kaikkein tärkein, joka ohjaa ja neuvoo mua joka tilanteessa. Mitä ei kalenterissa lue, sitä ei tule tapahtumaan, eheh.

Vaik eipä tää joululomakaan
paremmalta näytä... 

Sikäli syksy on ollut rento, että meillä oli vain yksi ainoa tentti, ja sekin aika helppo. Lisäksi kurssit eivät ole olleet siitä ihan tärkeimmästä päästä, vai miltä kuulostaa kahvinkeittokriisin ratkaiseminen, työpsykologian kirjoitelma, energiavirrat stressinhallinnassa (joo, luitte oikein!), lainsäädäntötehtävät ja käsittämättömät tietokoneharjoitukset? Kurssit ovat kuitenkin olleet tosi työllistävät ja koko ajan pukkasi jotain deadlinea, parityötä, seminaarityötä, ryhmätyötä, vertaisarviointia, tuntikausia kotitentin vääntämistä ja paljon muuta. Välillä näitä pakollisia
kotihommia on kertynyt niin valtavasti ja deadlinet on muodostanut niin kauhean päivämäärien salaatin, ettei sitä aina meinannut pysyä kärryillä ollenkaan.


Tuleville kolmosille voin sanoa vaan, että hankkikaa KALENTERI ja varatkaa luennoille paljon tekemistä, edelleen mainoistaisin niitä sukkienkutomistavaroita :) Myöskään suklaa ja termosmuki eivät ole huonoja ideoita. Kun kerran kolmosvuodelle ei tarvitse ostaa mitään kirjoja, voi huoletta panostaa hieman näihin "tärkeimpiin" opiskeluvälineisiin ;)

Olen masentunut ja väärinymmärretty bordercollie...

Tää syksy on kuitenkin kiireestä huolimatta ollut myös tosi antoisa. Olen ollut aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa, järjestänyt kaikkea kivaa ja tutustunut mahtaviin tyyppeihin. Olen myös oppinut paljon uutta ja hyödyllistä yhdistyksen pyörittämisestä noin yleisesti, asiat kun eivät aina ole ihan yksinkertaiset, sillä yhdistystoimintaakin sitoo kaikenlaiset lait ja säännöt. Välillä olenkin lukenut mm. kirjanpitolainsäädäntöä sen sijaan, että olisin päntännyt lihantarkastuksen asetuksia. Mutta on hauskaa huomata itsestään uusia kykyjä ja se tunne, kun saa asiat järjestettyä, se on vaan korvaamaton! Jaksan aina vaan muistuttaa erityisesti uusia opiskelijoita, että kannattaa rohkeasti lähteä mukaan yhdistyksiin, se on tosi hauskaa ja se on erinomainen tapa tutustua muihin opiskelijoihin.

Olen myös tehnyt uuden aluevaltauksen, arvaaks joku, mitä tää esittää? :)

Nyt loppuvuoden olemme ahkeroineet lihantarkastuksen parissa. Tämä ei ehkä ole ihan ensimmäinen ala, joka tulee mieleen, kun tänne eläinlääkikseen hakee, mutta mielestäni on hyvä, että eläinlääkärin tutkinto on näin laaja-alainen. Joku opettaja kertoi, että eläinlääketiede on ehkä ainoa tutkinto, jossa on näin laaja näkemys elintarvikkeiden koko elinkaaren läpi. Mehän hoidamme niitä sikoja, kun ne vielä ovat sikoja, me vastaamme eläinsuojelusta, tarkastuseläinlääkäri tarkkailee sikoja teurastamolla, huolehtii teurasprosessista ja elintarvikehygieniasta, eläinlääkärit myöskin voivat valvoa kylmäketjua tuotantopaikasta kauppaan ja onpa eläinlääkäreitä myös edustajistossa ja jopa EU-tasolla säätämässä lakeja ja säädöksiä.

Lihantarkastuksen kurssin aikana palattiin myös takaisin labraan. Viljelimme ruhojen pintapuhtausnäytteitä eli otimme selvää, kasvaako eläinten ruhojen pinnalla bakteereja, mikä on merkki huonosta teurashygieniasta. Tutkimme myös pintahygieniaa eli ihan tuotantotilojen, pöytien jne. puhtautta ja siivouksen onnistumista. Pääsimme myös työskentelemään ihan suht vaarallistenkin pöpöjen kanssa, saimme tehdä esimerkiksi pernaruttobakteereille kapselivärjäyksiä. Salmonellanäytteitäkin tutkimme tarkkaan.

Kuten olen saattanut jo mainitakin, lihantarkastuksen kurssiin kuuluu neljän viikon mittainen teurastamoharjoittelu. Suomessa on aika vähän teurastamoita ja kaikki sijaitsevat jossain hevonkuusessa, joten harjoittelu vaatii aika paljon järjestelyitä itse kultakin. Meidät on jaettu kolmeen ryhmään, itse teen harjoittelun keväällä tai kesällä. Kaikesta huolimatta musta on ihan jännää nähdä omin silmin, miten mun pippuripihvit tuotetaan, joten ihan uteliaasti odotan tulevaa harjoittelua, kunhan vaan saan sen jotenkin järjestettyä. Meidänhän pitää itse järjestää majoitus, matkat ja kaikki käytännön järjestelyt, koululta on turha odottaa minkään sortin apua asian suhteen...

... mut kostoksi mä käytän mamman saappaita tyynynä! 

Eilen palautin vielä viimeiset lainsäädäntötehtävät ja nyt mulla on virallisesti alkanut loma. Tai siis "loma", joka koostuu töistä ja navettaharjoittelusta, joka on syystä ja toisesta jäänyt roikkumaan. On mulla kuitenkin kolme päivää vapaata jouluna, siitä aion kyllä ottaa kaiken ilon irti :)

Oih, säästänpä kaikkein parhaimman uutisen viimeiseksi. Vihjailin jo aikaisemmint tästä ns. projektista, joka merkitsee pitkäaikaisen haaveen täyttymistä. Tämän takia olenkin raatanut kahden työpaikan välillä koko kesän, syönyt puuroa ja nuudeleita syksyn ja säästänyt viimeisenkin lantin viime tammikuusta asti:

Meikä lähtee tammikuussa Etelä-Afrikkaan melkein kolmeksi viikoksi! Kyseessä on sama symposium, jossa olin viime joulukuussa Serbiassa. Ohjelma kuulostaa huippuhauskalta, en malttaisi odottaa. Kuulemma siellä on tällä hetkellä yli 30 asteen helle <3

Yritän nyt olla hieman ahkerampi postauksien suhteen, kun ei ole enää tekosyitäkään, miksi siirtäisin postaamista :) Mulla on myös mietittynä jo monta aihetta, josta haluisin kirjoittaa. Mut palataan asiaan. Hyvää joulunodotusta kaikille!