Aurinko kurkistaa sadepilvien takaa...

Hiphei!

Mites on syksy lähtenyt käyntiin? Toivottavasti hieman iloisemmin kuin meikäläisellä, tää koulunkäynti on aika APEAa. Tai meille kurssi on nimeltään NPE, mutta vanha nimitys sopii sille paljon paremmin. En kuitenkaan halua taas masentaa tylsästä ja työllistävästä koulunkäynnistä, joten keskityn hieman hauskempiin asioihin!

Oon koittanut tutustua uusiin ykkösiin osallistumalla erinäisiin rientoihin. Syyskuun alussa oli varsajaiset, tästä hieman kuvasatoa.

Teemana oli ompeluillat. Auton alle jääneitä appelsiineja ja tiikerin raatelemia banaaneja piti kursia kokoon ryhmänä. Luovuudesta, tyylistä, efekteistä jne. sai lisäpisteitä.

Välineistöä

Rastinpitäjät jakamassa välineitä

Varsat taisivat tykätä rastista ja monet totes, että aikoo tulla ompeluiltoihin jatkossa, jotta oppisi, miten asia oikeesti kuuluisi hoitaa :) 

Nähtiin luovia ratkaisuja. Yksi ryhmä muisti jopa desinfioinnin, erinomaista! Näin kenttäolosuhteissa ei tosin ollut betadinea saatavilla, joten suomiviina sai luvan kelvata :)

Yhdellä ryhmällä oli peräti leikkauspöytä ja lamppukin, anestesiastakin oli huolehdittu. Tää on just tätä luovuutta, mitä me oltiin haettu takaa. Hurjan hauskaa oli kyllä meillä rastinpitäjillä. Varsoilla oli lisäksi erinomaiset lahjukset mukana, kyllä kelpasi nauttia sekä kiinteitä että, no, hieman vähemmän kiinteitä lahjuksia ;)

Ollaan myös pidetty infoiltaa ja ykkösten iltaa ja vaikka mitä. Hassua, kun löytyi muutama blogin lukijakin, on aina hauskaa, kun ihmiset tulee kyselemään siitä ja totee et "vitsi, sä oot oikeesti olemassa" :D Mul on kyl ihan sama fiilis, et ai, onko teitä lukijoitakin oikeesti olemassa, hehee.

Ettei kävisi liian yksipuolisesti, niin oon mä tehnyt muutakin. Ekaa kertaa elämässäni kävin sienimetsällä! Kaverini opetti mua tunnistaa suppilovahveron, tatin ja kolmannen, jonka nimen jo unohdin. Nii, ja kanttarellejä tietysti. Tein niistä broilerin kaveriksi sienimössöä, se oli taivaallista!

Koiran kanssa oon puuhaillut vaikka kuinka paljon, tällä hetkellä me treenataan niin montaa lajia, etten jaksa edes luetella niitä! Jos jollain eläinlääkikestä haaveilevalla on vielä huolia siitä, että ehtiikö täällä harrastaa ja onko aikaa koiralle, niin voin sanoa, et ei mitään hätää, kyllä ehtii, jos vaan haluaa.

Vesipelastuskausi on jo ohi, sen sijaan jälkimaastot ja agilityradat kutsuvat jälleen. Tää on niin loistavaa vastapainoa opiskelulle, mä luulen, et mä sekoaisin ilman tätä ystävällistä pehmokorvaa <3



Epidemiolgian kurssin eteen on pitänyt tehdä ihan sikana töitä, on jos jonkinlaista ryhmätyötä, parityötä on artikkelin arviointia ja sitä ja tätä. Kurssista ei ole tenttiä, vaan kotitentti, jossa vastataan muutamaan kysymykseen kaikenkattavasti. Nämäkin tehtävät oli tosi työläitä ja motivaatio kyseiseen kurssiin aika nollatuntumassa. Niinpä päätimme tehdä niitä kaveriporukalla.

On se ihme, miten paljon pari viinipullollista saa aikaan. Ilta olikin oikeastaan aika rattoisa ja kotitenttiä saatiin kuin saatiinkin hyvälle alulle. Mutta on tämä hullujen puuhaa, kuka oikeasti on vapaaehtoisesti lauantai-illalla koulussa tekemässä epi-juttuja?!

PATOlogia-viiniä! 

Ja oli meillä oikein Viininnoutajakin! 

Onneksi epidemiologia loppuu kohta ja päästään muihin asioihin. Viime viikolla mulla alkoi obduktikurssi, joka muilla ryhmillä alkoi jo aikaisemmin. Meidät on siis jaettu kahdeksaan pienempään ryhmiin tätä kurssia varten. Obduktio tarkoittaa siis eläimen ruumiinavausta. Siinä siis selvitetään eläimen kuolinsyy. Se on ihan huippujännää, ihan kuin tekisi salapoliisin työtä! Olin demossa ihan intopiukeena ja koin jo ekan kerran aikana monta ahaa-elämystä.

Luulen, että tämä valaisee kyllä tosi paljon viime vuoden patologian juttuja. Harmittaa vaan, kun en muista patologiasta mitään, tuntui et tosi monet asiat jäi jo silloin hämärän peittoon ja osa tenteistä on vielä suorittamattakin. Joten terveisiä vaan nykyisille kakkoskurssilaisille, opetelkaa patlogian asiat kunnolla ja yrittäkää ymmärtää keskeiset asiat.

Jesh, yritän vähän ryhdistäytyä päivitysten suhteen, mulla on vaan niin miljoona asiaa hoidettavana, tuhat deadlinea ja muistettavaa asiaa, kauheesti kotijuttuja, keskeneräinen kandi ja hyperenerginen bordercollie vielä kaupan päälle :) Mut seuraavaan kertaan!