Alive and kicking, even harder than before

Heisulivei på er alla! 


Olen taas vaihteeksi ollut tuhma blogaaja ja laiminlyönyt kaikkea täysin, pahoittelen syvästi. Tää kevät on ollut kyllä tosi rankka, mulla ainakin on ihan mehut lopussa. Kauheesti opiskeltavaa koko ajan, kaikki tieto ei vaan mitenkään mahdu pieneen päähäni. Totta kai olen edelleen sitä mieltä, että olen valinnut maailman parhaan alan ja kaiken kaikkiaan tää koulu on tosi kiva, mutta välillä vaan tuntuu, että hommat kaatuu päälle ja energiat on aivan lopussa... 

Pytonin ja krokotiilin sydän - onneksi tällaisia ei tarvitse opetella =) 

Loppukevät on mennyt elinpatologian kanssa, kurssi oli jaettu kahtia, joten aiheesta oli kaksi tenttiä. Kumpikaan ei mennyt hyvin, taidanpa olla ensi syksyllä uusimassa molemmat. Mutta otan sen kuitenkin kertauksen kannalta. Purkauduinkin yks päivä facebookissa, kun totesin et kertaus on opintojen äiti, siks käyn uusimassa kaikki tärkeet tentit. Ja isona musta tulee huippueläinlääkäri, ku oon tehnyt kaikki tentit kahteen kertaan :) Eipä siinä mitään, ensi syksy on kuulemani mukaan melko rento ja keväällähän meillä on sitten koeobduktio, joten paton kertaus tulee muutenkin tarpeeseen. 


Kakkosvuosi huipentui topografiseen anatomiaan. Ykkösvuonnahan opiskelimme systemaattisesti ensin luut, sitten lihakset, sitten opeteltiin sydän ja verenkierto ja niin edelleen. Nyt käytiin puolestaan läpi eläin topografisesti, eli mitä kaikkea löytyy vaikkapa rintaontelosta, miten elimet sijoittuu toisiinsa nähden, minkä kokoisia elimet ovat suhteessa, miten ne kiinnittyvät, mitkä verisuonet ja hermot menevät läheltä ja niin edelleen. Tämä kurssi kyllä selvensi tosi paljon asioita, joita ei ennen tullut ajatelleeksi. Tiesittekö esimerkiksi, että sydän on koiralla isompi kuin aivot? Jotenkin olisin aina ajatellut, että aivot olisi isommat. Nyt ehkä selittyy se, että koirani kanssa saa joistakin asioista vääntää aina hulluna ;) 

Munuaisten verenkierto - mä haluun tällaiset ikkunakoristeiksi!!

Anatomian kertaus oli kyllä ihan paikallaan, vaikka yllättävän paljon kuitenkin muistin. Tästä taas huomaa sen, että kyllä se opiskelu vaan kannattaa. Vaikka aina tuntuu, että tieto ei millään tartu ja mitään en oo taas oppinut, niin kyllä se tieto vaan ihmeellisesti imeytyy sinne aivolohkoihin ja muistuu tarvittaessa mieleen. Tänään oli nyt sitten tentti ja pakko sanoa, että kauhean hyvin ei kyllä mennyt. 

Plastinaatiomalli hevosen suolistosta - tosi havainnollistava, olispa meilläkin (kuva Puolasta)

Olen ollut ihan lomalla viimeiset kaksi viikkoa, viimeinen luento oli tasan kaksi viikkoa sitten. Viime viikolla olisi ollut pakollista dissektiota, mutta minä tyttö otin ja lähdin Puolaan IVSA-vaihtoon. Ei kaduta kyllä yhtään, että joudun ensi vuonna tehdä tuon viikon jälkikäteen, voin sanoa että hauskaa oli! Teen aiheesta ihan oman postauksen/postaukset, jahka jaksan ladata kuvat koneelle. 

Huomatkaa ihana väri! :) 

Tällä hetkellä ahdistaa hieman ensi vuoden teurastamoharjoittelu, koska ajankohdat ovat tosi huonot, itselleni olisi käynyt ainoastaan yksi ryhmä, joka ehti täyttyä, ennen kuin vuosikurssimme edes virallisesti sai tiedon ilmoittautumisen aloittamisesta. Tää on taas tätä koulun tiedotusta, voisin vaahsota aiheesta ainakin tunnin. Yksi niistä asiosita, joissa tiedekunnallamme on todella paljon parantamisen varaa... Lisäksi paikkoja on vähemmän kuin ennen ja itse en suostu menemään mihinkään kauas, koska ei ole varaa maksaa kahdesta asunnosta vuokraa. Mehän siis itse joudumme hankkimaan asunnon ja maksamaan kaikki kustannukset matkakuluista vuokraan. Mitään palkkaa emme luonnollisesti mistään harjoittelusta saa. Pitäisi varmaan hankkia se rikas poikaystävä... 

Opiskelijan arkea

Kaikkea kivaa olen kutenkin opiskelun ohella tehnyt. Järjestimme mm. ystävien kanssa limaillan, jossa syötiin ylellisyyksiä kuten valkosipulietanoita ja merellistä risottoa. Ateriaa kruunasi hyvä viini, jonka kävin hakemassa alkosta ystävällisten myyjien avustuksella. Itsehän en ymmärrä viineistä yhtikäs mitään, osaan just ja just erottaa puna-, valko-, port- ja roseviinin toisistaan. Sitten oon luonnollisesti treenannut koiraa, joka on vihdoin lopettanut sairaslomansa, katsellut hyviä leffoja, hankkinut vihdoin sen pyörän, jonka oon ollut hankkimassa jo pari vuotta ja muuten vaan samoillut pitkin peltoja ja metsiä mustavalkoisen kanssa. 

Ai niin, ja olihan se vappukin jossain välissä. 

Pääsykoekin tuli ja meni, tänä vuonna en valitettavasti päässyt valvomaan, koska olin ulkomailla. Olisi ollut kivaa olla taas pöydän toisella puolella =) En ole vielä perehtynyt kysymyksiin, joten olen hieman ulapalla, mitä siellä kysyttiin. Joku kasvitehtävä taisi olla - ihan käsittämätöntä, että lääkiksen pääsykokeesa kysytään kasveja. Hei haloo! Ei oo taas jollain ihan leikannut, mikä on ammatin ja opintojen kannalta oleellista... Olisi kiva tietää, miten lukijoilla meni koe. Ilmeisesti monen mielestä koe oli helppo. Onkohan tänä vuonna sitten pisterajat korkealla? Vai onko arvostelu sitäkin tiukempi? Muistan oman pääsykokeen, kun kaikki puhui, miten helppo koe oli ja mä sain kauhean alemmuuskompleksin, koska mielestäni se ei todellakaan ollut mikään helppo. Siinä vaiheessa olin ihan varma, että olen mokannut pahemman kerran ja että ovet pysyvät kiinni tälläkin kertaa... Ei siis kannata kauheasti kuunnella muiden puheita, eikä märehtiä menneitä liian pitkään... 


Nyt on kutenkin niin, että meikäläinen on jo 1/3 valmis eläinlääkäri, hui kun aika rientää. Juurihan oltiin sormi suussa orientoivalla viikolla! :O Kesäloma alkoi nyt ja aion kyllä ottaa kaiken ilon irti, kunhan ei ota huomioon, että kesäloma koostuu kuuden päivän työviikoista seuraavat kaksi kuukautta :) Sen jälkeen saattaa olla hieman aikaa jopa rentoutua ja ruskettua, kunhan toinen duuni loppuu. Mutta saas nähdä mitä tulemaan pitää...