Sikalaharjoittelu II - onnelliset siat

Tiedättekö, miten sian saa ikionnelliseksi?

Sika ei vaadi paljon. Riittää, kun sille heittää hieman pahnaa, niin sen päivä on pelastettu :)

Meidän sikalassa oli sioilla hyvät oltavat, oli pahnaa, purua, palloja ja jos jonkinlaista lelua. Erityisen hieno oli pihatto. En ole ikinä nähnyt niin tyytyväisiä eläimiä!

Mitä, joko on aamu? Onks pakko nousta jos ei haluu?

Yhtenä päivänä kävimme emännän kanssa heittämässä niille leipää ja voi sitä riemua! Siat innoissaan tonkivat aarteita oljen seasta ja kantelivat niitä ylpeinä ympäriinsä. Myös vihannekset ja hedelmät saivat suuren suosion.

Aarteita

Kun heitin niitä maahan, siat hyökkäsivät laatikon kimppuun kuin nälkäiset muurahaiset, hyvä että ehdin pois alta :)

Välillä kävin ihan ilokseni ihailemassa pihaton rouvia. Pihatossa vallitsi niin autuas tunnelma, että teki ihan mieli itsekin heittäytyä oljille ottamaan tirsat. 

Siat tykkäävät nukkua ryhmässä lähellä toisiaan. 

Nuo sikojen selässä näkyvät pinkit merkit ovat mun tekemiä :) Tapana on merkitä siat värikoodein tai kirjaimin, jos joku on esimerkiksi lääkitty tai sairas. Selkään voidaan myös kirjoittaa esimerkiksi jos sika on pian tulossa kiimaan tai porsitus lähestyy, jotta sitä voidaan pitää silmällä. Yllä näkyvät punaiset viivat vedin, kun rokotin sikarouvia. Näin tietää aina, ketkä ovat saaneet rokotuksen ja ketkä ei. Tuo yksi viivaton sika oli ehkä yksi niistä uppiniskaisista, jotka eivät antaneet rokottaa itseään. Olin onnistunut rokottaa koko pihaton neljää lukuunottamatta. Toimitus oli sujunut aivan rauhallisesti sikojen yhtään häiriintymättä. 

Kukkuluuruu! Mä vähän kurkin tästä pahaa Piikkitätiä! 

Pakko myöntää, et mua pelotti ihan kauheesti ajatus, et joutuisin rokottaa aikuisia sikoja sen jälkeen, mitä olin onnistunut tekee niiden välitysporsaiden kaa. Ks. edellinen postaus... Tietenkään en voinut myöntää sitä isännälle, vaan esitin reipasta ja ruisku kädessä painelin pihattoon. Ja onneksi esitin, sillä se oli tosi helppoa ja leppoisaa. Kävelin kaikessa rauhassa sian viereen ja hieman takaviistosta iskin sille piikin nahkaan, samalla painoin mäntää ja vot, se oli siinä. Suurin osa sioista ei edes huomannut mitään ja kaksi nukkua tuhisi tyytyväisenä koko toimituksen ajan.

Myös emakoita pistin paljon, sain pistellä jos jonkinlaista antibioottia ja kipulääkettä. En vieläkään ihan hahmota, mitä lääkettä annetaan mihinkin vaivaan, isäntä toimi tässä suhteessa kävelevänä tietosanakirjana :) No, ehkä vielä jonain päivänä nämäkin tulevat tutuksi. Voin ainakin sanoa, että motivaatio näiden opettelemisen suhteen on ihan eri tasolla kuin aikaisemmin, kun on jo hieman konkreettista pohjaa näille, eikä lääkkeiden nimet ole enää pelkkiä maagisia kirjainyhdistelmiä.

Opin myös tekemään kiimantarkkailua ja tunnistamaan pian porsivan emakon. Näin erilaisia tauteja ja vähitellen opin myös itse pohtimaan, mikä potilasta vaivaa. Eräällä emakolla diagnosoin ihan oikein maitokuumeen, josta oltiin koulussa puhuttu, jotain on kuitenkin luennolta jäänyt mieleen, jee!

Sain myös korvamerkitä possuja.

Kuva

Pääsin myös seuraamaan jalostusarvostelua ja sain yksityistunnin eri sikaroduista ja sikojen kasvatuksesta. Käynti oli erittäin mielenkiintoinen, koska olimme juuri genetiikan kurssilla puhuneet aiheesta. Nyt pääsin ihan käytännössä näkemään ihan samat asiat, mistä oltiin koulussa puhuttu!

Kunnaneläinlääkärin käynti oli myös mahtava. Teimme mm. obduktion eräälle possuparalle, koska halusimme tietää, mihin se kuoli.

Possun abdomen eli vatsaontelo näytti normaalilta.

Olin tietenkin aivan liekeissäni ja hyvä etten seurannut toimitusta nenä kiinni possussa :) Tajusinkin juuri, miten ikävä mulla on leikkelysalia! Kakkosvuonna ei ole mitään leikkelyitä, pelkkää teoriaa :( Minä sain tietysti kunnian siivota sotkun. Ulkopuoliset varmaan pitää mua ihan kahjona, kun mä hymyssä suin kaavin kokoon pöydälle levinneet suolenpätkät ja pihalle valuneet keuhkot ja sydämen, sekä jokaisen kohdalla pyörittelen sitä muutamaan kertaan ja tökkään ja hipelöin sitä hetken, ennen kuin laitan sen ämpäriin o.O Eläinlääkis tekee ihmisestä sekopään ;)

Harjoittelusta löytyisi kirjoitettavaa varmaan vuodeksi, sain tehdä niin paljon ja opin niin hirmuisesti. Tuli myös paljon uusia ajatuksia ja opin ajattelemaan asioita uudelta kantilta. Mutta ehkäpä siitä lisää myöhemmin :)