Viimeiset kaksi viikkoa on mennyt kauhealla vauhdilla. Ohjelmistossa on ollut genetiikkaa, bakteerijuttuja, koiraurheilua, iloa ja masennusta sekä ihan pienenpieni kandityö.
Genetiikasta olen edelleen liekeissä, Hannes Lohi on vaan niin paras! Musta tulee isona kans geenihemmo! Luennot olen jättänyt väliin vain äärimmäisen hädän takia. Tapaaminen koirakasvattajan luona tietenkin lasketaan tällaiseksi. Lukumotivaatiota kerrankin löytyy ja olen osan tenttialueestakin jo kahlannut läpi, mikä on nykyään harvinainen ilmiö.
Yleisen bakteriologian kanssa sen sijaan menee hieman huonommin. Kurssin alussa käytiin kovin tuttuja asioita läpi ja tuntui äärimmäisen turhauttavalta kuunnella juttuja, joita olen ylppäreitä varten päntännyt ulkoa kolme kuukautta täyspäiväisesti. Huh, en tajua, miten aikoinani pystyin tähän :o Ei enää onnistuis! Luennot onkin välillä menneet hieman rempseissä merkeissä...
Viime viikolla oli pakollinen aivopesuohjelma: Opiskelijan kasvu tiedeyhteisön jäseneksi. Sitä varten joudumme pitämään oppimispäiväkirjaa. Mun päiväkirjassa lukee näin: "Kandin lisäksi ainoa uusi asia jonka opin tänään, oli se, miten askarrellaan kangassuikaleista leluja koiralle ja miten taitellaan oikeaoppinen lennokki." Joku saa musta hyvin aikuismaisen ja sivistyneen käsityksen :P
Ja ruotsi. Siitä en edes viitsi aloittaa. Huoh.
Oon hieman huolissani, miten tulen pääsemään tenteistä läpi. Genetiikka nyt ei huolleta yhtään, mutta bakteerit ja svenska sitäkin enemmän. Masentavaa, kun on lukumotivaatio jossain miinus miljoonassa :( Ja vielä masentavampaa, kun ei ymmärrä luennollakaan mitään. Eilinen luentokin oli tosi outo, mielestäni koko jutussa ei ollut päätä eikä häntää. Luennoitsijakin oli kovin epäkannustava. Kaverini kysymykseen totesi kylmänviileesti, että joko hyväksyt tosiasian, ettet tajua, tai sitten menet kotiin miettimään asiaa. Arvatkaapa, kuka lintsaa loppuviikon luennot?!
Sellaista meillä yliopistolla. Heija ja hooray.
Apua masennukseen on kuitenkin tuonut Serbian matkan varmistuminen. Vahvistuskirje tuli meiliin pari päivää sitten ja olen jo varannut lennotkin! Pääsimme kaikki kolme suomalaiset samalle lennolle, niin ei tarvitse yksin mennä seikkailemaan isoon maailmaan :) Vielä kaksi kuukautta, miten ihmeessä selviän???
Vältellessäni koulujuttuja olen viettänyt aikaani rämpimällä metsässä hakutreeneissä ja reissaamalla ympäri etelä-Suomea tokokisoissa.
Jotenkin nuo otukset jaksavat aina piristää päivää, vaikka olisi muuten kuinka kurjaa <3
Ja silloin kun ei itse jaksa kauheasti puuhailla niiden kanssa, ne keksivät oma-aloitteisesti itselleen tekemistä :)
Ai niin, mainitsinko kandin jossain välissä? Mietin tosi pitkään, keksisinkö oman aiheen vai teenkö valmiiksi annetusta aiheesta. Lopuksi päätin, että on helpompi tehdä valmiista, niin ei tarvitse ruveta miettimään ja etsimään ohjaajaa itselle.
Meidän kandihan on varsin suppea käsite, 4-5 sivun kirjallisuuskatsaus, johon kuuluu 4-6 artikkelia ja yksi kirja. Noin äkkiseltään löysin aiheestani 12 artikkelia, joten hieman tulee olemaan vielä tekemistä, kun yritän ensin lukea ne kaikki ja etsiä niistä ne oleellisimmat.
Mutta sepä se tältä erää, lupaan ja vannon laittaa seuraavan päivityksen pian, mulla on jo aihekin valmiina :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti